Team Sopivasti

Seinäjoki on leikkimielisesti ollut meille aina se ns. toinen kotinäyttely, vaikken siellä ennen tätä vuotta olekaan ikinä omia koiriani kehään vienyt. Tänä vuonna sitten tosiaan ilmoitin Piuhan. Aluksi tarkoitus oli, että yritettäisiin saada Eltempon kasvattajaryhmä, mutta muita Tempolaisia ei sitten ilmoittautunutkaan. Piuhan emä Miina oli kyllä mukana karkeloissa :) Seinäjoki on siitä kiva näyttely, että siellä näkee tavallistakin enemmän tuttuja, myös niitä jotka eivät normaalisti kolua joka näyttelyä läpi ja joita näkee muutenkin lähinnä pohjanmaalla koiratapahtumissa. Tervuja oli ilmoitettu 24, siis enemmän kuin mihinkään muuhun näyttelyyn (paitsi erkkari tietty) joissa olen tänä vuonna käynyt - tietysti. Noh mikäs siinä. Ajeltiin eilen illalla Teuvalle, joten aamulla odotti vähän inhimillisempi herätys kuin mitä se olisi ollut jos oltaisiin lähdetty kotoa suoraan. Vähän seitsemän jälkeen lähdin ajamaan, hain ensin Johannan kyytiin ja sitten kurvattiin Seinäjoelle. Olti...

Lauantaina 15.10. Sokka käväisi elämänsä ekoissa virallisissa rallytokokisoissa! Aika hurjaa :D Jännitystä oli ilmassa vasta rataantutustumisessa, minä kun asennevammaisena en osaa kovin vakavasti suhtautua tähän lajiin - vaikka tiedän että se on vaikeaa varsinkin ylimmissä luokissa. Paikanpäällä oli yllättävän rento tunnelma, ja kauhukuvat valtoimenaan sinkoilevista flexififeistä olivat myös turhia, paikalla oli tosi fiksusti käyttäytyviä koiria kaikenkaikkiaan. Yllätyksenä tuli se, että rallytokossa koirat mitataan - siis täh? Noh treenikaveri sitten ystävällisesti kertoi minulle että ylemmissä luokissa tulee hyppy mukaan kuvioihin. Sokka oli ihan intopinkeänä sirutarkissa ja jouduin pitämään siitä kiinni :D Siru onneksi löytyi heti, ja mittatikkuakin Sokka ehti väistää (sitä ei muuten koskaan ole mitattu), mutta hänen todettiin menevän mukavasti haarukkaan 20-40cm. Tuomarina oli Taru Leskinen ja ratakin vaikutti ihan kivalta, vaikkakin ennen rataantutustumista joudui...

Viime viikonloppuna Piuha käväisi belgianpaimenkoirien open showssa vähän kokeilemassa miten kehätilanteet toimii. Aloitetaan vaikka sillä että koko matka oli täysin katastrofaalinen, lähdin ajamaan ajatuksella että kun Piuha on nyt hienosti pysynyt kontissa ilman häkkiä niin uskallan lähteä ilman sitä - virhe. Motarilla Piuha tuli sitten kontista takapenkille kaikkien tavaroiden sekaan (otin mm. kaikki treenikamat mukaan koska oli tarkoitus treenata myös) ja lopulta ajoin motarilta pois ja vaihdoin Piuhan Sokan häkkiin. Onneksi otin Sokan mukaan, koska muuten olisin ehkä ottanut Sokankin häkin autosta pois! Piuhalla oli vähän ahtaat oltavat mutta sen siitä saa kun on tuhma. Lähtötilanne Lopputulos  Piuha oli ihan viimeisten joukossa kun tervut arvosteltiin viimeisenä ja Piuha on vieläpä narttu. Open show on epävirallinen näyttely joten tällä ei ollut mitään ns. virallista arvoa, tuettiin yhdistystä ja treenattiin. Tuomarina tällä kertaa oli Karin Andersson, belgikasvat...

Viikon suuri oivallus: treenaaminen jotenkin mystisesti auttaa. Nyt ollaan jo tiistain puol ella, mutta tässä viimeis ten kahdeksan päivän aikana meillä on ollut kovin aktiivinen treenipu tki, tokoilemassa on käyty viitenä päivänä kahdeksasta ja yhtenä kävin myös ve t ämässä parin tunnin koulutuksen tokosta nuorille. 1/3  v ä lipäivistä meni pitkästä aikaa lenkillä Emilia n ja poik ien kanssa ja y ksi Vihdissä Belgipäivässä , rankkaa tää koirailu kun on suurimman osan vuodesta ottanut melko rennoin ottein :D Treeneistä kirjoitin kaikista jotain, osasta vähän tarkemmin ja osasta vähemmän ta rkasti, jo itain oivalluksia on mahtunut mukaan mutta lä hinnä kirjoittelin y lös mitä (ja miten) ollaan treenattu.     MAANANTAINA hilpaistiin Nastolaan Piuha n kanssa treenaamaan tokoa Jennan ja Alinan kanssa. Otin vain Piuhan mukaan, mikä oli varmaan ihan hyvä juttu kun kentällä vietettiin taas ikuisuus. Puuhasteltiin ensimmäisessä setissä merkin kiertoa ja ruutua, pi...

Piuha oli tänään tokokokeessa, hui ja iik! Alokasluokka alkoi hyvin inhimilliseen aikaan (12:45 sanottiin kisakirjeessä aloitusajaksi) ja fiilis oli melkolailla hyvä, sika makee joukkue ja paljon tuttuja muutenkin, joten odotukset oli korkealla ainakin päivän laadun jos ei tulosten suhteen. Saavuttiin Piuhan kanssa ihan tarkoituksella mahdollisimman myöhään koepaikalle, ettei se ehtisi väsyä. Piuha tuntui aika kivalta kun käytin sen pissalla ennen kentälle siirtymistä. Paikkiksessa oltiin ensimmäisessä ryhmässä (yhteensä kolme paikkisryhmää), joten hirveän pitkään ei tarvinnut odotella sinne pääsyä. Pidettiin Piuhan kanssa kehänlaidalla kaikenlaista omaa kivaa ja leikittiin nameilla. Jenna toimi meidän etäpalkkapisteenä. Kehätarkki meni hienosti ja kehässä kaikki ok, Piuha oli hyvin kuulolla ja teki ekasta käskystä oikein, maahanmeno oli Piuhamaisen hidas, mutta 10 napsahti! Alokkaan minuutin makuut on niin lyhyitä ettei mennyt kauaa kun saatiin jo kirmata yksilöliikkeitä suo...

Huima kävi joitakin aikoja sitten viikonloppukyläilyllä meillä ja mikäs sen mukavampaa kun tyyppi sukeltaa meidän pienoislaumaan kuin hai laivaan! Isoilla tytöillä oli parit isojen tyttöjen kyräilyhetket ja Sokka rakasti Huimaa vähän liikaa, mutta ei siinä oikein muuten huomannut että koiria oli yksi enemmän (okei sängyssä oli tavallista ahtaampaa). Vähän ollaan treenailtu, piirinmestiskoe lähestyy uhkaavasti ja loogisesti Piuha läväytti juoksut pöytään niin, että nyt on kulunut noin kuukausi niiden alkamisesta, hyvä että teki ne ennen koetta mutta huono siinä mielessä ettei päästy treenaamaan ihan niin paljoa kuin ehkä toivoin. Syyskuun puolella (apua, kohta on lokakuu!) ehdittiin käydä myös Alinan tyttöjen kanssa lenkillä, edellisestä kerrasta ei ollut kuin kaksi vuotta aikaa.... Hirveästi Piuha ei Vanjan tai Vernan kanssa leikkinyt, mutta ai että miten kivaa oli kun se tajusi että Verna antaa sen nylkyttää! Juoksuisena Piuhalla on aina välillä sellaisia tuhmia ajatuks...

Jotta elämä ei olisi pelkästään ruusuilla tanssimista, on meilläkin pari sitä varjostavaa terveydellistä ongelmaa ilmaantunut. Ensimmäisenä tulee mieleen se, että Piuha heinäkuussa taas sai jonkinlaisen krampin/epämääräisen kohtauksen. En tiedä mitä se on, miksi niin tapahtuu tai mitä voin asialle tehdä, mutta Piuhan takajalat ovat nyt krampanneet neljä kertaa. Kolme kertaa tilanne on ollut sama: lämmin päivä ja Piuha juoksee sisarustensa kanssa täyziiii. Talvella Piuha tippui rinteeseen ykskaks ihan rauhallisella lenkillä, taas takajalat kramppasi. Tuorein, eli neljäs, kerta oli kahden ensimmäisen kaltainen, mutta päivä ei ollut ihan niin kuuma eivätkä koirat olleet ehtineet juosta niin kauaa kuin kahdella ekalla kerralla. Niin ja talvisen setin kanssa tämä erosi myös siinä, että nyt myös niska oli ihan krampissa. Pelottavan näköistä, voin sanoa. Olen joka kerta yrittänyt vain pitää koiran mahdollisimman rauhallisena ja talvella homma oli itseasiassa hyvin nopeasti ohi ja koi...