Team Sopivasti

...mutta tästä päivästä ei päästy ilman paria hermostumista. Sokka sai lahjaksi siis 60cm mittaisen puruluun, ja sai jopa kannettua sitä :D Lisäksi jotain possun saparo sydeemejä ja poron selkää, kyllä maistui. Maukka sai vaan sellasen keppi-karvahuiska lelun, ja Sokka oli siitä paljon Maukkaa innostuneempi. Meillähän ei elukat nähnyt ollenkaan pukkia, vaan jäivät Jurvaan mökille kun me mentiin Teuvalle pukki katsastamaan. Ihme kyllä ei kumpikaan ollu tehny mitään järjetöntä tai edes pahaa, vaikka tuntuu että kotona aina jotaki remontoidaan. Mulle itelle rantautui piirtopöytä, Paten levy ja DS:lle pokemon peli, 20e ja karkkia tietysti :D Tänäänkin koira oli toooooosi asiallisesti vaikka koko päivän rampannu täällä pienes mökis porukkaa, pieniä kakaroota ja vanhoja naisia.

Ne pelätyt juoksut alkoivat nyt, sattu huonoon aikaan kun olis ollu pikkujoulut ja kaikki, mutta tulivatpahan nyt sitten kumminkin. Saas nähdä osaako joulupukkeli tuoda oikeanlaisia lahjoja ;D Mä tosin itse poden hieman syyllisyyttä, kun en kenellekään saanut lahjaa ostettua, muutamille oli valmiina tiedossa mitä olisin ostanut, mutta nyt ei enää kerkeä ainakaan jouluksi. Nahkahihnaakaan ei ole löytynyt vieläkään, pitää päästä katselemaan hollolan nahkapajalta. Sarilla on hieno hihna, ja hopeakäpälässäkin oli, mutta voi olla että kaipaan vielä pidempää kuin mitä ne oli. Sokka on päässyt hoitoon Teuvalle, Ryyti-mäykyn seuraksi. Ne sitten jaksavatkin telmiä melkein koko päivän. Odotettu JOULU on jo ihan ovella ja sen mukana hiipii myös uusi vuosi ja uudet kujeet. Meillä on tämän näköisiä suunnitelmia ensi vuodelle: - Agilityssä vahvistellaan mun omaa ohjausta, muuten tehdään samoja juttuja mitä tänäkin vuonna tehtiin - Näyttelyissä käydään ja katsellaan niiden taholta jalkatilannetta -

Toissa lauantaina päästiin Jurvas Suskin ja Nitan kanssa sällille, ja Suskilta sain kuviakin, joita mä ehkä uskallan tähänkin laittaa (Ihan rauhassa saa tulla kalauttamaan päähän jos en tätä olisi saanut tehdä :D) : Sokka vähän pelkäs Nitaa, sillä on joku leikkiväkoira-fobia. Onneksi se sitten sai vähän juostua, niin ei sinne jäätynyt. Koirat löys ''ihanan'' kalanraadon. Ja ensin sitä heitteli Nita ja heti kun Sokka sai sen käsiinsä piti senkin yrittää Nitan tavoin heitellä raatoa. Sää oli tosi hyvä, ei hirveesti pakkasta niin meidän karvanlähtöaikainen lyhytkarvaki tarkeni suurimman osan ajasta mainiosti.