Siirry pääsisältöön

Tokokokeilu

Piuha tokoskabaili eilen lauantaina Lahdessa. Alokasluokka alkoi vasta kahdelta, joten saatiin taas ottaa melko rennosti ensin aamupäivä ennenkuin suunnattiin auto kohti koepaikkaa.

Tuomarina oli piirinmestaruuskokeesta tuttu Anne Nokelainen.

Koe pidettiin VAU'n hallilla ja sattumoisin viereiselä kentällä oli samaan aikaan agilitytreenit, nioiden suhteen ajatus oli lähinnä se, että ne ovat uhka tai mahdollisuus :D Piuhalle hyvä juttu oli se, että se on tottunut tuolla hallissa tekemään aksaa ja se kuuli vähän väliä esimerkiksi putken ääniä, pysyi mieliala mukavasti korkeana.

 Kehääntulotarkissa Piuha seisoi hyvin omilla jaloillaan, juoksua tarkistettaessa se köyristi selkää ja häntä oli koipien välissä mutta ei väistänyt.

Paikkisryhmiä oli kolme, Piuha oli niistä toisessa. Paikkiksessa Piuha teki perusvirheet, hitaasti maahan, hitaasti ylös ja pieni levottomuus kun palasin viereen.

Paikkiksen jälkeen vein Piuhan autoon ja hain sen vasta kun meitä edeltävä koira meni suorittamaan.

Anni oli Vitan kanssa samaan aikaan treenaamassa agilityä ja ehti sopivasti videoimaan meidän suorituksen, joten jätän suuremmat selostukset tekemättä.

Kehään mentäessä Piuha kiekaisi kuin olisi agilityä menossa tekemään, samaten kun siirryttiin tekemään liikkeestä maahanmenoa ja käveltiin merkkiä kohti, Piuha ilmeisesti luuli että tehdään merkin kiertoa ja huusi taas. Kolmas huuto tuli hypyssä, se kuuluukin videolla itseasiassa varsin hyvin :D



Piuha oli tosi hyvällä fiiliksellä yksilökehässä, kaukoissa sen huomio kiinnittyi kehän ulkopuolelta kuuluvaan ääneen kun joku piti omalle koiralleen ihan outoa ääntä ja ei sitten noussut ekalla. Fiksumpana olisin ehkä odottanut vielä hetken että jos Piuha vaikka kääntäisikin itse katseen takaisin, mutta ajattelin että olen odottanut jo liian kauan ja nyt pitää jo käskeä.

Hyppy oli samanlainen kuin Kouvolassa, mutta tällä kertaa ihme ja kumma Piuha hyppäsi sen hyvin! Torstaina hallilla tehtiin ihan hirvittävän monta toistoa hypyllä että sain sen tulemaan kaksi kertaa hiljaa ja oikein sivulle. Hyppy on niin kiihdyttävä liike että hypyn jälkeinen kiljaisu on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Vinoista perusasennoista meni jonkin verran pisteitä, seuraamisessa käännyin vahingossa vasemmalle täykkärissä vaikka nyt ollaan harjoiteltu nimenomaan oikealle täykkäreitä - noh toimi se vasurikin tällä kertaa.

Lopulliset pisteet näytti tältä:

Paikalla makaaminen 9
Seuraaminen 8,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5
Luoksetulo 9,5
Noutoesineen pitäminen 9,5
Kauko-ohjaus 8
Estehyppy 9
Kokonaisvaikutus 9
yht. 180p. ALO1

Eli ykköstulos! Tällä tuloksella Piuhalle suotiin myös luokkavoitto ja kunniapalkinto!

Yhtä oltaisiin siis enää vailla, hurjaa :D Vielä pari kuukautta sitten tuntui ettei niitä ykkösiä tulla ikibä rääpimään kasaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi