Hiekka pöllyää

Toissa viikon lauantaina meillä oli ohjelmassa Salpausselän kennelpiirin nuorisojaoston agilitypäivä. Jälleen kouluttajana toimi Krista Liikanen, niinkuin jokunen vuosi sitten kun Sokan kanssa osallistuttiin vastaavaan koulutukseen.

Tehtiin kahta eri rataa pätkissä. Kumpikaan radoista ei vaikuttanut ylitsepääsemättömän vaikeilta mutta toteutus ei silti ihan sujunut :)

Ekalla radalla oli alussa vähän vinossa linjassa toisiinsa nähden kolme hyppyä, joilta tehtiin täyskäännös oikealle ja hypyn kautta mutkaputkeen. Ykkössuunnitelma oli vain tavallisesti kääntää koira, mutta koska tohon tarvittiin tiukkaa käännöstä niin päädyin kuitenkin vastakäännökseen. Niitä ei olla pahemmin harrastettu ja kohdattiinkin melkoisia ajoitusvaikeuksia sen kanssa :D Kun ajoitukset oli kohdillaan Piuha kyllä kääntyi ihan näppärästi.

Emma videoi (kaikki postauksen kvuatkin on © Emma) alkupätkästä vähän:



En muista ensimmäistä rataa kunnolla, mutta vastakäännös-hyppy-putki-kuvion jälkeen palattiin putkea edeltäneelle hypylle ja siitä puomille. Tein siinä valssin.
Puomi on edelleen pienoinen murheen kryyni, Piuha uskaltaa nykyään mennä sinne jo vauhdistakin mutta kontaktit on lahonnut täydellisesti.
 A-lla Piuha pysähtyy jopa melko hyvin jos autan sitä omalla sijoittautumisella, mutta vaikka puomia on hinkattu kauemmin ja pysäytyksiä tehty silläkin monia niin ei vaan meinaa sujua... Täytyy varmaan ottaa vähän takapakkia sen kanssa.

Hienosti katse koirassa

Puomilta jatkettiin hypylle, joka oli saman suuntaisesti puomin kanssa ja about samalla tasolla alastulokontaktin kanssa. Hyppy hypättiin siis ns takaakiertona, takaisin tulosuuntaan. Hypyltä mentiin pöydälle joka oli Piuhalle uusi juttu mutta ei aiheuttanut mitään ongelmia, otettiin sitä muutaman kerran yksittäisenä.
Pöytä oli hyppyyn nähden hieman vinossa kulmassa ja sen takana oli putki ja A, etenkin putki oli sellainen, että jos pöydän tilalla olisi ollut vaikka hyppy niin se oli pieni ansa.

Pöydältä jatkettiin A'lle joka oli ansaputken oikealla puolella, putki ohitettiin ja mentiin A'lle. Kulma A'lle oli ehkä vähän haastava vasta vähän aikaa kontakteja kokonaisina saatika radalla tehneelle Piuhalle.

Piuha kiipee

A'lta taidettiin jatkaa kepeille, kepeiltä alun U-putkeen ja siitä taas keppien suuntaan, mutta hypylle josta lähdettiin pinkomaan loppusuoralle. Kepeillä Piuha teki taas saman mitä se on viime aikoina muutenkin treeneissä harrastanut eli oikaisi vikan keppivälin, vahvisti taas sitä päätöstä että loppuun laitetaan pari ohjuria takaisin tuomaan varmuutta. Tehtiin muutama onnistunut toisto ja kyllähän se ne osaa muttakun tulee kiiiiiire!

Vastakäännös tuloillaan

Loppusuora tuotti vaikeuksia, putkelta piti kääntää tiukasti kun seuraava este oli lähempänä putken sisäänmenoa kuin ulostuloa ja sen linjakin oli sellainen että Piuha ei itse olisi hakenut sitä hyppyä siihen väliin. Hypylle törkkääminen taas aiheutti sen, että loppupätkälle joka koostui hyppy-suora putki - hyppy kombinaatiosta, tuli kiire ja saatiinkin vähän taistella että saatiin jotain tolkkua siihen hommaan. Välillä tuntuu että kun jossain vaiheessa opin juoksemaan vähän paremmin radalla niin nyt jalka ei enää sitten nousekaan... Pitänee yrittää repiä itsensä taas juoksulenkeille :D

Näyttää vähän siltä et kohta palkka lentää

Toinen pätkä sisälsi samat esteet, hyppyjen paikkoja piti vain vähän fiksata. Alussa oli aika suora linja hypyn kautta putkeen ja siitä samallailla kuin ykkösradalla hypyn kautta puomille. Puomin jälkeen kuvio oli jälleen A-esteelle asti sama, puomilla jälleen kompuroitiin - plääh. Tarvitaan Kristan mukaan lisää fokusta eteen ja muuten varmuutta siihen pysäytykseen, oon kyllä ihan samaa mieltä. Sama koskee kyllä muitakin esteitä, estefokus sais olla parempi ja viilauksia pitäis tehdä ja irtoamistakin treenata.

A'lta jatkettiin sen vieressä olevalle putkelle, kulma oli tosi tiukka (A ja putki siis vierekkäin saman suuntaisesti) ja tein siihen valssin, Piuhan kanssa en oikein nähnyt muutakaan vaihtoehtoa, Sokan kanssa olisin saattanut yrittää kokeilla vasta putken jälkeen vaihtaa puolta.

Piuha odottaa kun mietitään ohjauksen ongelmia

Putkelta käännyttiin oikealle ja lähdettiin viistosti tulosuuntaan melkein vaakalinjalla oleville hypyille. Jos rata olisi siitä jatkunut taas vasemmalle niin ne olisi voinut ottaa välistävetona.
Piuha haki hypyt hyvin, se tarvitsi melko voimakkaasti vastakättä, kun toisela "välistäveto"-hypyltä lähdettiin suorassa linjassa olevalle hypylle, josta taas hieman oikeammalla olevalle hypylle. Välillä Piuha baanattikin vain ohi kun en ottanut tarpeeksi haltuun siinä.

Hyppy ennen keppejä

Hypyiltä mentiin kepeille, ajattelin että joko lähetän koiran niille tai jos ehdin niin törkkään. Ja aika hyvin ehti mennä törkkäämäänkin. Piuha haki kepit hyvin, mutta taaskin vika väli oli ongelmallinen. Tällä radalla olisi ollut ekaan rataan verrattuna huomattavasti hyödyllisempää jos koira osaisi kepitellä itsenäisesti vaikka ohjaaja lähtisikin toiseen suuntaan, sillä kepeiltä lähdettiin A'n viereiseen putkeen ja siinä olisi saanut taas juosta kunnolla :)

 
Kontaktihakuisen koiran kanssa tämä olisi voinut olla melko haastavakin kohta, mutta Piuha ei hirveämmin kontakteille hae vaan putket on paljon kivempia joten siinä mielessä tässä ei ollut vaikeuksia kuin omat ehtimisen kanssa kun koiraa periaatteessa oli pakko saattaa kepeillä loppuun asti.

Yritettiin myös saada miltei koko settiä läpi mutta taisi karahtaa kepeille? Kyllä me ehkä vielä joskus saadaan kokonaisuudetkin haltuun :D Ja minä opin juoksemaan.

Tuli taas mietittyä meidän ongelmakohtia, sinänsä itse aksa ei ole ongelmallista, koiran vire vaan nousee pilviin ja se näyttää sitten yllä olevan kuvan mukaiselta, aloin joissain vaiheessa käskemään sitä maihin jos se räyköttää kun ei heti jatketa vaan mietitään jotain kohtaa. Nyt maihin pistäminen on vähän unohtunut, pitäisi muistaa tehdä useammin.
Piuha myös kerran meinasi varastaa (!!), se ei ole tehnyt sitä kuin ehkä kerran aikaisemmin, mutta ilmeisesti nyt on hyvä taas vahvistaa paikallaoloa ja lähtötilanteita. Samaten kiinnitin huomiota hyppytekniikkaan, P lähtee ponnistukseen normaalisti, mutta sitten tapahtuu jotain. Aikamoisia peurahyppyjä siis nähtiin. Toivottavasti hyppytekniikkatreenit tuottaa jossain vaiheessa tulosta.
Pikkurimoja se hyppää aika normaalisti mutta johonkin se laaka unohtuu kun rimoja nostetaan, osasyynä on varmasti epävarmuus ja sitä nyt ei oikein saa muutenkuin paukuttamalla niitä korkeampia rimoja menemään, tiedän kuitenkin että se osaa myös isoilla hypätä paljon järkevämmin, mutta koira ei taida ihan luottaa vielä omaan hyppykykyynsä.

Olipas kamalaa yrittää kuvailla rataa pelkiln sanoin :D Toivottavasti tämä ei ollut ihan täysin sekasortoinen teksti siitä huolimatta.