Siirry pääsisältöön

Lentävä peeki

Tiistaina oli Piuhan agility. Oli hemmetin kuuma ja mä en ikinä muista ottaa koiralle vettä mukaan (ja nyt asia pitäis kyllä jo korjata!) mutta käytiin vähän melko lähellä olevassa lutakossa pyörimässä ettei painajainen ihan läkähtynyt.

Piuha jakso tosi hyvin. Aluksi otettiin samaan tyyliin kuin viimeksi 3 esteen sarjaa. Piuha haki hyvin hypyt ja putken mutta oli melkoisen malttamaton lähdöissä. Tehtiin vissiin vaan toiselta puolelta eikä tällä kertaa mitään valsseja ollenkaan.

Seuraavaksi tehtiin keppejä ja P'stä oli niiiin kivaa varastaa kepeille ja käydä välillä putkessa ja sitten taas omin luvin kepeille! Mutta ei haittaa, pääasia että se tykkää hommasta 8) Kepeissä ei ongelmaa ja hakee jo vähän kulmistakin jes!

Ja sitten taidettiin tehdä putki-hyppy-putki sarjaa, putki ja hyppy oli suorassa linjassa ja hypylle tehtiin takaakierto ja valssi. Muuta ongelmaa tässäkään kuin mun oma sijainti ja se, että heti jos pidän palkan itelläni niin Piuha kääntyy putkesta tosi vahvasti takaisinpäin mitä nyt ei oo sattuneesta syystä tarvetta vahvistaa :D Onneksi toi nyt leikkii koutsinkin kanssa niin ei tarvi miettiä sen kummempaa ratkaisua tohon (kuollut lelu ei vedä samalla tavalla ja toi helposti unohtaa sen tai ei huomaa).

Paukuteltiin kanssa keinua ja seuraavalla kerralla voidaan varmaan nostaa jo vähän korkeemmalle :)))

Keskiviikkona Piuhalla oli tokotreenit. Tehtiin aluksi luoksepäästävyys - ei ongelmia, kouluttaja sai tsekata hampaatkin :) Sen jälkeen tehtiin vissiin seuraamista? Varmaan ekaa kertaa tehtiin ilman hihnaa ohjatuissa seuraaminen mutta se meni ihan semihyvin, vähän oli väljyyttä mutta muuten taisi olla ok (paitsi että itse voisin opetella kunnolla oikean ja vasemman krhm).
Seuraamisen jälkeen tehtiin varmaan peräti 2 minuuttinen paikkamakuu. Piuha meni maahan hyvin ja jäi kivan rauhallisena paikoilleen. Kävin pari kertaa palkkaamassa ja kehuin aina kun katsoi muhun. Tässä vaiheessa en oo vielä ruvennut vaatimaan jatkuvaa tapitusta, saa katsella maisemia kunhan ei rupea kyttäämään mitään. Piuha makas koko ajan melkoisen hyvin. Oli rauhassa eikä ottanu paiseita mistään ympärillä tapahtuvasta.
Paikkiksen jälkeen tehtiin jäävä maahanmeno, se oli aika hyvä, hitaahko ja käsiavuin varustettu mutta melko varma, koiralla ei oo aikomustakaan nousta ja lähteä perään - jes.
Seisominen olikin sitten vähän epävarmempi, okei jää kyllä ja pysähtyy, mutta avut on aika isot ja stoppikin hiinä ja hiinä. Tehotreeniä siis sen kanssa.

Luoksari tehtiin myös ja se oli hyvä :) Vielä sais tulla tiiviimmin eteen mutta nyt riittä jo sekin että se edes tulee siihen eteen, hinkataan pikkuhiljaa tiiviimmäksi.

Taidettiin tehdä vielä toinen paikkamakuu, kentällä oli tosiaan samaan aikaan aika paljon muita koirakkoja ja viereisessä porukassa joku karjaisi aika kovaa -> Piuha nousi melkein istumaan mutta meni pyydettäessä takaisin maahan, muuten hyvä makuu.

Ja PK-puolelta tehtiin eteenmeno, ei olla tehty pitkään aikaan joten tein vähän lyhyemmän matkan mutta Piuha muisti sen hyvin :) Ei mitään ongelmia sen kanssa.


Otin vielä treenien loputtua Sokan kanssa seuraamista ja jäävät. S oli aluksi vähän pihalla että mitä häh nyt tapahtuu kun ei olla tehty piiitkään aikaan noin extempore tokoa. Alkunihkeyden jälkeen toimi kuitenkin ihan hyvin. Seuraamisessa tehtiin lähinnä suoraa ja vasemmalle kääntymisiä, oikealle kääntymiset on huonoja ja niitä pitäis työstää mutta teen sen mieluummin tutulla maaperällä. Jäävä makuu takkusi aluksi, mutta parilla huomautuksella rupes toimimaan (hyi hiekka on kylmää ja kovaa!). Seisominen oli hyvä ja kestää molemmissa jäävissä edelleen hyvin sen että menen aluksi ohi ja sitten tulen vierelle.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi