Siirry pääsisältöön

Lämpö korventaa kunnes on pelkkää mustaa

Otsikko kuvaa hyvin eilisiä agilityjä. Okei kiva kun on lämmin eikä tarvitse sulloa itseään mihinkään talvikenkiin ja toppatakkiin vaan voi heittää kollarit ja t-paidan niskaan kun lähtee treeneihin.

Laimeet lyhyet selostukset reeneistä:


Tehtiin tollasta hyppykolmiota molempiin suuntiin. Aluksi palkattiin kakkosen jälkeen mutta koska Piuhalle oli vaikeampaa hoksata se palkka kuin tehdä koko homma yhdellä rytinällä niin tehtiin melkein heti sitten kokonaisenakin.

Sit tehtiin muuria (vaan ne pienet palikat mitkä tulee siihen päälle) eri tavoilla: lähettämällä, sivulta ohjaamalla, vastaanottamalla jne. Ei ongelmia, paitsi että fokus sais kyllä olla paremmin sinne eteen.

Vähän tehtiin puomin alastulolla kontaktitreeniä eli toisinsanoen sählättiin ensin tovi ennenkuin koiran takajalat edes saatiin puomille (voi maksikoiran vaikeudet) ja sit sujukin jo ihan kivasti treenimäärään nähden.

Keinun paukuttelut oli ok ja kepit oli ok, uskalsin tehdä vähän isompiakin (vai pienempiä? Hahmotuskyky ei riitä että kummin se pitäis sanoa..) kulmia. Vierasti Sannia vähän ja otti lelun turhan varovasti mut muuten ok.

Itekseen tehtiin vielä vähän putkea ja P haki aika mainiosti sisäänmenot :)

Kotona illalla otettiin vähän tokoa ja voi turhaantuminen! Seuraaminen on väljää, mulla menee hermot, koiralla ei oo enää kivaa koira tekee hyvin, minä idiootti aattelen että jee tehdään nyt sit vielä lisää ja sit taas kusee ja taas sama jatkuu ja yyyyhhhh. Jonku pitäs tulla läpsimään että yksi hyvä suoritus riittää - etenkin kun kaikenlaisia ongelmia esiintyy.

Mut joopa joo, luoksarin eteentulo sentään on maagisesti ruvennut toimimaan.

Ja Sokka leikki eilen pallolla \o/





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi