Tallinnan näyttelyreissu

Piuhan ensiaskeleet Viron maalla

Kevään lopuilla heitettiin ilmoille villi ajatus: lähdettäisiinkö Viroon näyttelyyn? Pikainen kululaskelma ja monta puhelinsoittoa johti siihen päätökseen, että mikä ettei ja niin elokuussa lähdettiin kahden ihmisen ja neljän belgin voimin kohti Tallinnaa.

Ennen päätöstä tehtiin myös tiukkaa tutkiskelua siitä, olisiko autoon edes mahdollista sujauttaa neljää koiraa niin, että saataisiin myös itsemme ja tavarat jotenkin järkevästi mahdutettua. Onnea on modailtava tilaihme, sillä epäilyistä huolimatta saimme iskettyä yllättävän mukavasti kaksi isoa häkkiä autoon, ja tilaa jäi vielä muullekin tavaralle. Syyt kieltäytyä reissuun lähtemisestä pienenivät siis huomattavasti. Töistäkin sain vapaata ihan tuosta noin vaan, joten olihan sitä pakko sitten lähteä.

Hissinautintoja neljän koiran kanssa

Piuha kävi heinäkuussa hakemassa passin ja matka alkoi sitten perjantaina elokuun 18. päivä kohti Helsinkiä ja laivamatkaa. Sompailtiin kuin idiootit satamassa jonkin aikaa ennen kuin löydettiin oikeaan paikkaan, mutta siitä lähtikin sitten homma jo mukavasti sujumaan! Reissun jännittävin osuus oli ehkä laivamatka. Tallinnassa ajamista en osannut oikein ahdistua, mutta koirien olot laivalla autossa ja laivaan ajaminen oli jännittävää. Kaikki sujui kuitenkin mukavasti.Majoituimme Viru hotellissa ja visiitti siellä koirien kanssa oli oikein miellyttävä. Kaksi ihmistä ja neljä koiraa hotellihuoneessa oli kyllä melkoinen ”läheisyys lämmittää”-kokemus, mutta kaikki selvisivät siitä hengissä!

Citybelgit

Päämääränä oli siis kaksi kansainvälistä näyttelyä Tallinnassa. Mukaan lähtivät Piuhan ja Annin Mustikkien lisäksi juniorimustikki, eli Heran pentu Asteri. Aikataulut paljastivat iloisen yllätyksen: tervuja oli molempina päivinä vain 3 ja kaikki niistä tuttuja suomalaisia. Lauantaina belgit arvosteli Anthony Kelly ja sunnuntaina Anna Albrigo.

Ensimmäinen sana mikä lauantain kehiä miettiessäni tulee mieleen, on sirkus. Juoksin kehässä yhteensä viiden koiran kanssa ja kun kolme niistä oli narttuja peräkkäisissä luokissa ja kaksi muuta saman rodun uros ja avoimenluokan (toinen tervunarttu oli valioluokassa) narttu niin kiire oli melkoinen. Koreografia omistajien ja avustajien kanssa ei myöskään ollut ihan loppuun hiottu, mutta jotenkin siitä selvittiin!

Piuha esiintyi kohtuullisesti, joskin valmistautuminen kehään oli täysin puutteellista, eli parannettavaa kyllä jäi, vaikka kopelointi menikin ihan hyvin! Piuha oli yksin avoimessa luokassa ja sai aika mitään sanomattoman arvostelun:

Asteri ja Piuha Tallinnan kaduilla

"Ok pää ja ilme. Hyvät korvat ja silmät. Hyvä vahva etujalka. Vahva niska. Ok ylälinja, hyvä runko. Hyvät takajalkojen kulmaukset. Turkki ok, hyvät liikkeet, runsaasti draivia. Häntä liian korkea, erittäin hyvä luonne."

Tällä irtosi ERInomainen ja SA, lopulta paras narttu-luokassa Piuha odotetusti hävisi valioluokan nartulle, mutta nappasi kuitenkin vielä varacacibin matkaansa.

Mustikkien ja esittämäni tervu-uroksen huikean menestyksen vuoksi jäätiin vielä ryhmäkehiin, mutta sieltä ei sitten jäänyt jälkipolville mitään kerrottavaa.

Näyttelyn jälkeen kirmattiin vanhaan kaupunkiin syömään ja sitten takaisin hotellille lepäämään. Onneksi belgien kehät eivät kumpanakaan päivänä alkaneet heti aamusta, niin mukavasti saatiin oikeasti ottaa rennosti, eikä aamuisinkaan tarvinnut kiirehtiä.

Nam!

Sunnuntaina Piuha esiintyi ensimmäisen kerran niin, että sitä vähän avustettiin kehän ulkopuolelta ja siitä oli jotain iloakin. Ryhti on aika erinäköinen silloin kun se katsoo jotain kauempana olevaa kiinnostavaa kohdetta, kuin jos itse vain namilla yritän saada Piuhan tarkkaavaiseksi – koira ei näytä niin tylsistyneeltä, kun se on tarkkaavainen. Tulosten osalta tehtiin likipitäen toisinto edellisestä päivästä, italialainen Anna Albrigo saneli Piuhasta näin:

"Oikea purenta, oikeat rungon mittasuhteet. Feminiininen pää, tarvitsee vain kehittyneemmän stopin. Oikeanlaiset korvat, hyvä niska ja ylälinja, oikeanlaiset kulmaukset ja liike."

Tämä arvostelu siivitti Piuhan siis jälleen ERIn ja SA’n kera paras narttu luokkaan häviämään sille samalla valioluokan nartulle. Onni onnettomuudessa oli se, että kyseinen valionarttu valioitui lauantaina, eli serti Piuhalle!

Asteria nukuttaa

Kehät olivat sunnuntaina myöhässä todella paljon ja tällä kertaa ei ehditty jäämään ryhmäkehiin, vaikka juniorimustikilla olisikin ollut sinne pääsylippu. Meillä oli ärsyttävän epämääräinen luppoaika ja käytettiin se sitten koirien kuvaamiseen ja hengailuun, lopulta hengailtiin niin tunteella, että tuli hirmuinen kiire laivaan…

Koko porukan saalis viikonlopulta:

Mustikit

Asteri 2x JUN-SERT ja ROP-JUN, 2xSA
Vita SERT CACIB, 2xSA
Hera VARACACIB, 2xSA

Tervut

Tedi 2x SERT, CACIB ja ROP, 2xSA
Piuha 2xVARACACIB, SERT, 2xSA


Tästä matkasta jäi kyllä aikamoinen reissukuume ja täytyykin paljastaa, että uusia reissuja on jo suunnitteilla :D

On se reissaaminen rankkaa!