Siirry pääsisältöön

Seitsemän vuotta Sokkaa


Sokka 2kk

Seitsemän vuotta sitten putkahti kolme pötköä maailmaan ja niiden joukossa se ainoa oikea Käyrämoira.

Tuntuu hassulta.

Sokka on kohta veteraani-iässä ja nyt kun sillä on enää kolme vuotta siihen että se täyttää pyöreitä, on hyvä ihmetellä silmät pyöreänä tätä ajankulkua. Seitsemän vuotta on pitkä aika, mutta silti niin lyhyt että tuntuu kuin Sokka olisi ollut täällä vasta hetkisen. En millään voi uskoa että olen hakannut niin monta vuotta sen kanssa päätäni seinään ja aina on vaan noustu suosta yrittämään uudestaan. Ansaitsisin mitalin Sokan kanssa näin pitkälle selviytymisestä.

Pikku Sokka alle luovutusikäisenä

Kuusi vuotta sitten Sokka oli jo ensimmäistä kertaa lainakoirana junior handlerissa, ja ensimmäisestä startista agimölleissäkin on pian kuusi vuotta.

Sokan elämään on mahtunut aika monenlaista puuhaa. Se oli leirikoirana kolmena kesänä, kaksi vuotta tokonuorten valmennusryhmässä ja on kokeillut liki jokaista koiraharrastuslajia mitä sen elinaikana on ollut tarjolla.

Sokka on SE koira joka todella koukutti tähän hommaan. Muutama vuosi sitten oli välillä täyttä tuskaa tehdä sen kanssa mitään järkevää, kun taas reilu vuoden ikäiseksi se oli paras harrastuskaveri ikinä. Nyt kun vuosia on taas kulunut on ollut hienoa huomata miten paljon Sokka on kasvattanut minua sekä ihmisenä, että koiranohjaajana.

Sokan lehmänhermot eivät tunne käsitettä stressi

Tuntuu että ymmärretään toisiamme tuhatkertaa paremmin kuin viisi vuotta sitten.

Olen maalaillut uhkakuvia sillä miten juuri tässä iässä Sokka menee rikki, selkä poksahtaa tai jotain tapaturmaista tapahtuu, sillä Sokan isä on lähtenyt seitsemän vuotiaana paremmille metsästysmaille. Vaikka elämä olisi varmasti helpompaa ilman mäyriäistä, olisi se myös hyvin tyhjää. Sokka on rakas, rasittava, mutta silti niin rakas.
Toivon, että edessä on vielä monta Käyrämoiran täyteistä vuotta, enkä todellakaan tiedä mitä sitten teen kun on aika päästää irti.

Sokan tulevaisuuden suunnitelmiin liittyy tokoilua ja myös agilityn parissa jatketaan, ehkä se pääsee myös pariin rally-tokokokeeseenkin vielä. Vuoden päästä lienee paikallaan myös mätsärikehien uudelleen valloitus kun päästään veteraanikehään.
Lisäksi Sokka varmasti mielellään jatkaa tärkeitä tehtäviään tiskikoneena ja ruoan laadunvalvojana kuten tähänkin asti.

Mikään ei voita sitä tunnetta kun fiilis on huono ja päivä ei ole sujunut niinkuin olisi pitänyt ja illalla peiton alle pujahtaessa hetken päästä kuuluu rapinaa ja viereen kääriytyy se ikioma pitkänmallinen ystävä.

<3


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi
Lähetä kommentti
Lue lisää