Siirry pääsisältöön

Avon korkkaus

Lauantaina Sokka sitten meni ja debytoi rally-tokon avoimenluokan. Tämä oli ensimmäinen avoimenluokan koe missään lajissa kummallekaan meistä ja tuntuu kyllä varsin hassulta että vihdoin viimein sitä kisattiin jossain muualla kuin alokkaassa!

Kuvittelin kisapaikalla olevan kovin ahdasta, joten jätin Sokan häkin kotiin, mikä oli virhe siinä mielessä, että tilaa oli. Koirallekin olisi tietysti ollut mukavampi odotella esimerkiksi rataantutustumisen ajan vähän lämpimämmässä sisällä kuin autossa.

Rataantutustumisessa väänsin nilkkani ja lisäksi radalla oli tietysti kaksi kylttiä joita eniten pelkäsin: istu, seiso, kierrä koiran ympäri ja houkutus.

Vaikka tarkoitus oli viime viikolla käydä vielä torstaina treenaamassa, ei se toteutunut ja istumisesta sivulla ylös nousemista treenattiin kotosalla to-pe, sekä kisapaikalla ennen omaa vuoroa :D Myöskään ruokahäiriötä en ehtinyt toteuttaa kuin kotona, mutta kävi ilmi ettei se Sokkaa oikein sitten kiinnostanutkaan.

Kisapaikalla Sokka haisteli, leikki vähän lelulla, oli kuulolla ja haisteli taas.

Tuttuja oli mukavasti paikalla ja Tinja ystävällisesti videoi meidän suorituksemme:



Rata meni loppunen lopuksi ihan kivasti. Sokka ei keksinyt omiaan ja pysyi hallinnassa.
Seuraaminen ei ollut priimaa vaikka kontakti säilyikin kivasti. Pujottelun jälkeen unohdin että minun pitää jatkaa juoksemista ja keskeytin sen hetkeksi, siitä ropisi kaiketi pisteitä. Lisäksi jotain askelvirheitä tuli joista en itse ymmärrä hölkäsen pöläystä. Seisomisessa Sokka mielestäni koski nenällä kättä, mutta siitä ei tullut virheitä.

Lopputuloksena oli 83p eli HYVÄKSYTTY! Sokka sai kehuja kontaktistaan ja monet tuntemattomatkin tulivat kehumaan minulle Sokan työskentelyä, tosi mukava saada suoraan kasvokkain palautetta :)

Lopulta jouduttiin jäämään odottamaan AVOn toista koiraerää ja oltiin siis monta tuntia kisapaikalla, mutta se oli sen arvoista sillä lopulta Sokka oli vielä tuomarin suosikki!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi