Siirry pääsisältöön

Elämä rullaa

Väliaikapäivitys tämän vuoden koirakuluihin:

Tällä hetkellä keskiarvo menneistä euroista kuukautta kohden on 71e. Ei paha :D Odotin kyllä pienempää summaa, tasoittunee nyt kun esim jäsenmaksut on jo maksettu tältä vuodelta.

Roopen ja Piuhan taidonnäyte © Emilia
Muu elämä on pyörinyt ylioppilaskirjoitusten ja treenien ympärillä, huhtikuun ensimmäisenä päivänä oli viimeiset kirjoitukset ja sen jälkeen painotus on siirtynyt täysin koirien treenaamisen puolelle.

Piuha on aloittanut jälkikauden, tänään jäljestettiin vuoden kolmas jälki. Myös esineilmaisuja ollaan treenattu erikseen kolmesti, nyt olen naksutellut vain esineiden tuijottamista.

Tämän hetkinen tavoite on saada Piuha FH-jälkikelpoiseksi, eli tarkkuutta ja hyvät ilmaisut hakusessa. Vaikka Piuha on muutenkin ollut jäljellä tarkka, ei se ole ihan sillä tasolla mitä sen todennäköisesti pitäisi olla erikoisjälkeä ajatellessa.

Eilen käytiin tekemässä kentällä BH-kaaviojuttuja, yksi hyvänmielen merkinkierto ja metsässä esineruutu.

© Emilia

BH tottiksen osalta meidän vaikeudet varmasti olisi lähinnä se, että muistanko itse kaaviota tai pysähtyä "jäävissä" liikkeissä :D

Esineruudussa Piuhalla on ollut jonkin verran vaikeuksia, mutta tällä kertaa homma sujui loistavasti :) Vietiin yhdessä esine vasempaan takanurkkaan ja lähetin Piuhan about keskeltä ja sinne se upposi ihan itse ja haki esineenä olleen puhelimensuojakuoren! Osaa se välillä yllättää positiivisesti.

© Emilia
Aikaisemmin tällä viikolla käytiin Emilian ja poikien kanssa treenaamassa ja silloin Piuhalla oli ihme ongelmia merkin kierron kanssa, se ei halunnut mennä kiertämään ollenkaan, jos meni niin ravilla. Täytyy siis ottaa askelia taaksepäin, niellä tappio ja palkata myös niistä ravikierroista, ehkä se laukka löytyy varmuuden myötä.

Sokkakin puuhasteli vähän tokoa ja se oli yllättävän hyvin mukana, tehtiin ruutua namialustan kanssa ja kaukoja sun muuta. Sokan päässä on ilmeisesti naksahtanut jotain, kun viime aikoina en ole saanut sitä jättämään maasta nousemista tekemättä ekalla käskyllä vaikka olen yrittänyt psyykata tilannetta kokeen kaltaiseksi. Edistystä.


Elämä treenien ulkopuolella on ollut melko hiljaista. Sokan kauan sitten katkennut kynsi on alkanut kasvaa ja Piuha on kerännyt kiloja lisää kokonaista kaksi kiloa. Kuudestatoista (16) kilosta päästiin kahdeksaantoista (18) asti.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi