Siirry pääsisältöön

Kun kisajalkaa kutkuttaa

Sunnuntaina käväistiin Heran ja Piuhan kanssa A-qilityn agiepiksissä. Ilmoitin molemmat putkiralliin ja Heran myös yhdelle mölliradalle.

Kahden koiran kanssa kisaaminen oli jännittävää ja kisaaminen itsessäänkin oli jännittävää :D

Piuha oli ensin vuorossa, se teki nopean nollan. Piuha oletetusti sujahteli putkiin kuin vanha tekijä, vaikka olikin joitakin kohtia, joiden sujuvuutta etukäteen vähän jännitin.

Piuhan aika oli 27,78s ja sillä irtosi putkirallin voitto! :)

Piuhan rata:



Hera rallitteli Piuhan jälkeen ja kuten videolta huomaa, syystä tai toisesta sen ohjaaminen ei ollut yhtä hyvää kuin Piuhan ohjaaminen hmmh. 
Herakin toimi hyvin, joskin olin huomaavinani, että sitä vähän vaivasi hallin alusta. Se on kerran aikaisemmin juossut samalla pohjalla putkirallin, mutta silloin se ei vielä mennyt yhtä kovaa ja nyt ollaan treenattu vain omassa hiekkapohjaisessa hallissa.

Hera päätti viime metreillä, viimeisen putken jälkeen myös tehdä yhden ylimääräisen PUOLIKKAAN putken ja siitä napsahti +10s aikaan, hylkyjä kun ei jaettu.

Aika 42,66s (32,66s), eli vain vajaa 5s ero Piuhaan.

Heran putkiralli:



Möllirata oli näennäisesti helppo, mutta esteiden asettelu tuotti vaikeuksia ja monessa kohdassa oli vaarana, että koira sujahtaa väärälle esteelle. Puolta ei kuitenkaan tarvinnut välttämättä vaihtaa kertaakaan.

Heran kohtaloksi kosahti heti ensimmäinen ansakohta, etukäteen vielä ajattelin että tässä se helposti menee tuonne väärälle hypylle, mutta onhan se nyt ennenkuulumatonta, että sitten tekisi jotain sen välttämiseksi :''D Lisäksi takareunassa mentiin yhdestä hypystä ohi kun lopetin ohjaamisen, keskityttiin sitten pinkomaan loppusuoraa niin kovaa kuin jaloista pääsi.

Tuloksena siis HYL


Piuha oli ihan liekeissä ja voi olla, että se pääsee toistekin juoksemaan putkiratoja :) Ansaitsipa se myös elantonsa voittamalla 3kg koiranruokaa ja vähän karkkia :D 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi