Siirry pääsisältöön

Poing poing

Piuha kävi eilein (19.1) juoksemassa tämän vuoden ekat agilityt! :)

Meillä vaihtui ryhmä ja kouluttaja, eikä kukaan oikeastaan ole ennestään tuttu joten voin kertoa että jännitti :D Yritän päästä entistä enemmän käsiksi siihen, että me tehdään tätä itsellemme, eikä ketään muuta kiinnosta vaikka oltaisiin äärimmäisen huonoja.

Piuha oli ihan kiva, jätin itse paremmat kengät kotiin, kun ajattelin että niillä on inhottava kävellä lumessa (jälkeenpäin mietin, että miksen vain voinut ottaa kaksia kenkiä mukaan....), mutta se kostautui sitten itse tekemisessä. Juoksin siis vanhoilla kuluneilla lenkkareilla ja nyt kun olen jo jonkin aikaa tottunut juoksemaan huomattavasti paremmilla ja pitävämmillä kengillä niin tuli ehkä vähän hissuteltua - hups.

 Rata näytti tolta^. Rimat oli 50cm, A'n sijaan mentiin putkeen. Aluksi oli tarkoitus tehdä 1-5, mutta lopetin itse ihan totaalisesti ohjaamisen toisen putken jälkeen ja Piuha tuli ohi, ohjaamalla se meni kyllä sinne ihan nätisti ja kääntyi sieltä vielä 6-hypyllekin ilman 14-hypylle yrittämistäkään. Vaikka ajattelin etten varmaan kovin kivasti kerkeä viemään koiraa takaakierrolle, niin kyllähän sinne oikeasti ehti ihan hyvin, en tiedä mikä aivopieru mulla oli siinä etten muka ehtisi.

Keppejä tehtiin erikseen, ei ihan noin jyrkästä kulmasta. Ekalla kerralla Piuha lopetti vähän kesken ja vika väli meinas jäädä välistä, mutta sain sen vielä työnnettyä sinne. Sen jälkeisen toistot oli kaikki ihan puhtaita vaikka otin vähän sivuetäisyyttäkin.

8-15 oli seuraava pätkä ja siinä tulikin sitten ensimmäiset ongelmat. Laitoin koiran kasille takaakiertona, se teki sen hypyn hyvin, mutta kympille mentäessä ajoin sen takaakiertoon omalla liikkeelläni. Siinä harjoiteltiin sitten sitä, että itse jätän enemmän etäisyyttä 10-hyppyyn ja vain lähetän koiran sinne. Ja myös oman rintamasuunnan pitämistä oikeana. 10-hypyltä Piuha kaarratti aika paljon, eikä tilannetta toki auttanut se, että olin itsekin myöhässä :D Tein siis 10-11 väliin valssin. 11-12 Piuha haki hyvin, kerran 11-hypyltä tippui rima.

12-13 oli tarkoitus tehdä myös valssi, mutta ensimmäisellä yrityksellä olin niin myöhässä että laitoin koiran sylkkärillä 13-hypylle. Ensimmäinen valssiyritelmä meni myös pieleen kun tapani mukaisesti juoksin liian hitaasti ja venytin ja vanutin valssia miten sattuu. Jämäkämmällä valssilla onnistui ihan ok ja loppumatka 15-hypylle olikin aika ongelmaton.

Pituus otettiin erikseen, taisi olla melkein täyspitkäkin? Tehtiin niin että kouluttaja palkkasi ja lähetin koiran eteen. Piuhalla ei ollut yhtään mitään ongelmaa ja hienosti meni lelullekin.

Lisäksi A'lla Piuha sai hakea lelua sen päältä (siis vähän kontaktipinnan yläpuolelta) ja vaikka sitä selkeästi jännitti, niin uskalsi se silti käydä nappaamassa lelun :) Hyvä Puikelo, ehkä tää tästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi