Siirry pääsisältöön

Kotiintuomisia

Lähdettiin puoli yhdentoista aikaan koiran kanssa polkemaan kohti sopenkorpea, suuntana mätsäri.

Käyrä jaksoi pyörämatkan mainiosti, tosin paikalle kun päästiin alkoi jonossa odottelu käydä turhan kylmäksi ja tyhmäksi kun oli vielä Iiniksen Wokie siinä härppimässä. Sokan koirasosiaalisuus on ajoittain ihan nollassa, se aikuistuu 8( Mätsäri on ihan kivasti järkätty, kehät vaan tuntui kestävän kovin pitkään :D Tuli ainakin käsille ja varpaille kunnon kuolema pitkästä aikaa! Ennen omaa kehää Sokkaa kysyttiin lapsi&koira kehään lainaksi, no sinnehän mä sen sitten lupasin pienelle pojalle vietäväksi. Sokka oli ihan ulalla koko jutusta, mutta toimi kuitenkin ihan semisti kun ottaa huomioon ettei noin nuori ole sitä koskaan vienyt kehään!
Sijoittuivat muistaakseeni viidenneksi, hienosti siis meni.

Tämän jälkeen kököteltiin Iiniksen kanssa pentujen kehällä ikuisuus, mutta vihdoin koitti oma vuoro mennä kehään. Parina meillä oli joku terrieri/pinseri-tyyppinen koira. Tuomari katsoi ensin maasta, sitten pyysi pöydälle ja pöydän jälkeen tehtiin sitten kolmio, Sokka seisoi ihan kiitettävästi kylmästä huolimatta. Tuomari ojensi sinisen meille, joten seuraavaksi meidät nähtiin sinisten kehässä, suureksi yllätykseksi tuomari valitsi meidät ensimmäisinä jatkoon! Ja sinisten kehästä irtosikin sitten ykkössija! Palkinnoksi saatiin 4kg Happy Dogin ruokaa, ruusuke ja 5 euron lahjakortti J&H eläinkauppaan. Tämä taas tarkoittu sitä että oli ilmaantunut mahdollisuus voittaa iso 15 kilon säkki, joka tuntui siinä vaiheessa painajaiselta, pyörällä kun oltiin matkassa.

Pian me jo seisottiinkin BIS-kehässä, ja siellä päästiin 7. sijalle. Palkinnoksi laukku, leikkuulauta, valonaru ja 3 300 gramman ruokapussia.

Tosi hyvä fiilis jäi koko hommasta vaikka kylmä olikin 8) Nähtiin sekä uusia että vanhoja naamoja. Päivän saldona koiralla reilu 8 kilometriä pyörän vierellä juoksua/kävelyä ja 4 kehää, uskomattoman hyvin pikku piiska kuitenkin jaksoi.

Tuittukin on jo täysin oma itsensä, antibiootti kuuri on saatettu loppuun ja kissa ninjailee entiseen tapaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi