Siirry pääsisältöön

"Jau, ajattelin että kaikki kärmekset on tuitui, mutta taidankin tästä lähin pitää kyitä vähemmän ihanina.....

....Terv. Koiran kanssa tiputuksesta pari tuntia sitten tullut" Näin päivitin äsken facebookkiin. Tosiaan kuten tajuta saattaa, Sokkaa napsaisi kyy. Pieni suloinen kärmes ei tykännyt meidän jäljestäjästä. Leikittiin siinä Sokan kanssa majava-lelulla, ja koiran mielenkiinto lopahti yhtäkkiä. Haisteltuaan maata ja taaperreltuaan ympäriinsä niin Sokka sitten sai pureman. Käärmettä ei Johannan kanssa huomattu vaikka oltiin aivan vieressä. Sokka sitten yhtäkkiä hätkähti ja hyppäsi hieman ilmaan. Samassa nähtiin käärmeen luikertelevan pois. Tässä vaiheessa purema ei ollut vielä varma. Otettiin koira sisälle ja huutelin että onko meillä kyypakkausta. No ei ollut. Koira oli jo melko vaisu, seuraavaksi alettiin etsiä eläinlääkärin numeroa. No, siihen tarvittiin tietokone. Soitettiin ja vastausta ei kuulunut. Jossain vaiheessa alkoikin kunnon puhelinrumba, kun äiti soitteli ihmisiä läpi ohjeiden ja päivystävän numeron saamiseksi. Sitten äiti hurautti kauppaan kyytabletteja ostamaan. Purema oli tässä vaiheessa jo varmistunut. Kuonon toinen puoli oli alkanut turvota selvästi. Pian se olikin sitten jo kamala pallo, apaattista koiraa teki pahaa katsoa.

Tabletit suuhun saatuamme, odoteltiin hieman ja taidettiin muutamia puhelujakin soittaa. Sitten päivystykseen Kauhajoelle. Auton pysähtyessä Sokka yritti itse tulla autosta ulos. En tietystikään antanut sen tehdä sitä vaan nappasin sen syliin ja menimme sisälle. Pääsimme suoraan eläinlääkärin huollettavaksi. Ensin kipulääke niskaan. Koira vikuroi (en yhtään ihmettele) ja oli täysi työ pitää se sen verran paikoillaan että eläinlääkäri sai piikin niskaan. Sitten yritettiin saada suoneen nesteytys. Ei onnistunut. Koiralla on jostain syystä kamala kammo jos kynsiin tai jalkaan koskee vaikka leikkurilla. Sitten pistettiin neula niskaan että saadaan nesteytys jollain tapaa hoidettua. Koira näytti sen jälkeen quasimodolta (mikä onkaan) kun kahteen paikkaan oli kerääntynyt nestepatit.

Nyt koira on levännyt häkissä, itsellä kamala huoli ainakun se liikkuu. Kipulääke saatettu ruoan avulla kitusiin ja nyt on toinen erä nesteytyksen vuoksi ruokaa tulossa. Koira on kovin apaattinen, haluaisi kovasti liikkua, mutta tokkura ja ehkä hieman kipukin haittaavat.

Heittelen joku päivä kuvia, niin näette vähän mitä olen joutunut katselemaan. + Johannalle erityiskiitos läsnäolosta!

Vuorokausi- vajaa pureman jälkeen

purema iltana

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi