Siirry pääsisältöön

Tokolaiffi

Piuha on puuhaillut tokoa yhden treenin viikkotahdilla. Kotosalla ollaan väännetty ruutua ja merkin kiertoa ja juoksujen loputtua ollaan päästy treenaamaan myös häiriöön. Kaikki kuvat © Emilia

Tää kuva on jo vähän vanhempi, syysloman jälkeen meillä oli tottistauko ja leikittiin pelkästään.
Ruutu ottaa välillä edistysaskelia ja sitten Piuha on taas ihan ulalla. Ollaan tehty paljon niin, että käsken ruutuun ja kun koira löytää itsensä edes melko lähelle oikeaa paikkaa, olen palkannut sen (usein heittänyt lelun ruutuun) ja lopuksi tehnyt yhden ruudun suorapalkalla.


Tunnarissa on ollut näkyvissä vähän samaa. Välillä tulee ihan huippuja toistoja, koira käyttää nenäänsä ja löytää oman kapulan vaivattomasti ja sitten seuraavalla kerralla vain nostelee kapuloita summan mutikassa.

Viimeksi kun tehtiin tunnaria, niin kuudesta toistosta kaksi oli näitä "Nostan tämän. Ai ei ollut oikea? No entä tämä? Ai ei vieläkään, ehkä tämä sitten?" ja muut hyviä. Vieressä treenaava Hera häiritsi Piuhaa jostain syystä jonkin verran ja välillä se jumittui vain seuraamaan sen touhuja. Häiriössä ei olekaan tullut treenattua hetkeen.

Piuha 3v 4kk
Merkin kierto on kans yks joka aiheuttaa mulle päänvaivaa. Piuha kiertää, mutta joko ravilla tai sitten huutaen laukalla - tyhmä koira :D Nyt oon kieltänyt huutamisesta ja päädyttiin myös siihen, että vauhdin kasvattamiseksi laitetaan merkille palkka (ruokaa), jotta vire ei nouse agilitysfääreihin, mutta intressi merkille lähtemiseen olisi suurempi.

Oma kamera on pölyttynyt kaapissa oikein olan takaa, mutta onneksi on Emilia!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi