Kuluneelle vuodelle tuli asetettua molemmille koirille viisi tavoitetta:
Sokka:
1. Tokossa mieluusti TK1, vähintään ALO1
2. Rally-Toko-kisoja?
3. Jäljestystä
4. Pari mätsäriä
5. Tokossa ylempien luokkien liikkeitä enempi vähempi kuosiin.
Piuha:
1. Loppuvuodesta kisavalmis agilityssä
2. TK1?
3. Möllikisoja agilityssä
4. Kopelointi parempaan kuntoon
5. Kroppa läpivalaisuun
Tavoitteet täyttyi seuraavanlaisesti:
Sokka
1. Noh, ei tullut yhtään mitään :D 1xHYL ja 1xALO0
2. Eipä tullut näissäkään käytyä, hupsis
3. Sokka teki ehkä kolme jälkeä koko vuonna :D Noh kai sekin lasketaan
4. Tälle vuodelle yhteensä 6 mätsäriä, paras tulos SIN3
5. Tunnaria ruvettiin puuhastelemaan, vähän ruutua ja myös merkin kiertoa eli check :)
Piuha
Sanoisin että Sokalle 3/5 ja Piuhalle 2/5, en tiedä kertooko tämä enemmän liian toiveikkaista tavoitteista vai liian löysästä työskentelystä. En koe että esimerkiksi TK1 olisi ollut ainakaan Sokalle mikään mahdottomuus. Piuhan kanssa tehtiin päätös siitä, ettei edes mennä kokeisiin maaliskuun jälkeen. Ja kun kyynärlausunnon myötä jätettiin agility, loppuvuodesta ei virallisiin menty.
Vuodesta mainittakoon vielä sekin, että Piuha kävi yhdessä näyttelyssä, josta se kauan kaivattu ERI :D Ja yhteensä 13 mätsäriä, paras tulos SIN4.
Sokka kävi luonnetestissä. Pisteitä 234 ja laukausvarma.
Piuhan kanssa vietettiin miltei koko kesä pohjanmaalla, mäyriskaverina oli Sokan sijasta Ryyti. Myös eräs pieni belgialaisen poikanen saapui ilostuttamaan elämäämme kun Annille tuli tsekkiläisdaami Vita. Nyt tämä pieni ja pehmeä on jo suuri ja pörheä!
Otsikon kysymykseen voisi vastata vaikka näin: "No ei oikein mennyt".
Tavallaan vuosi on ollut hirveän hyvä, mutta tavallaan se ei oo ollut mitenkään ihmeellinen. Vähän ristiriitaiset fiilikset. Nyt loppuvuodesta mielessä on pyörinyt sellasia asioita kuin luovuttaminen ja lajin vaihtaminen :D Loppuu lajit kesken jos tokostakin luovuttaisiin. Nää ajatukset juontaa juurensa lähinnä Sokan olemattomaan hallintaan ja Piuhan luoksepäästämättömyyteen. Mutta on kuitenkin suorastaan naurettavaa, että jo tälläisen (ei kovin suuren ja järjestelmällisen) työnteon jälkeen löisi hanskat tiskiin.
Eiköhän me siis pistetä ens vuonna kaikesta huolimatta vähän lisää pökköä pesään ja kevään jälkeen ihmetellä mihin elämä vie (t. abi).
Sokka:
1. Tokossa mieluusti TK1, vähintään ALO1
2. Rally-Toko-kisoja?
3. Jäljestystä
4. Pari mätsäriä
5. Tokossa ylempien luokkien liikkeitä enempi vähempi kuosiin.
Piuha:
1. Loppuvuodesta kisavalmis agilityssä
2. TK1?
3. Möllikisoja agilityssä
4. Kopelointi parempaan kuntoon
5. Kroppa läpivalaisuun
Tavoitteet täyttyi seuraavanlaisesti:
 |
| © Emilia |
1. Noh, ei tullut yhtään mitään :D 1xHYL ja 1xALO0
2. Eipä tullut näissäkään käytyä, hupsis
3. Sokka teki ehkä kolme jälkeä koko vuonna :D Noh kai sekin lasketaan
4. Tälle vuodelle yhteensä 6 mätsäriä, paras tulos SIN3
5. Tunnaria ruvettiin puuhastelemaan, vähän ruutua ja myös merkin kiertoa eli check :)
Piuha
1. No, olis oikeestaan ollut jo keväällä, mutta kisaamaan ei virallisissa lähdetty.
2. ALO2, ei sen kummempia
3. 2 episkisaa ja seuranmestaruuksissa nolla hyppäriltä. Epiksistä hylly ja voittonolla.
4. En uskalla sanoa, että oltais mitään suuria edistysaskelia otettu, vähäsen ehkä mentiin eteenpäin.
5. Läpivalaisussa käytiin, A/A, 1/2, SP0 LTV0, tämän myötä varhaiseläke agilityn osalta kutsui.
Sanoisin että Sokalle 3/5 ja Piuhalle 2/5, en tiedä kertooko tämä enemmän liian toiveikkaista tavoitteista vai liian löysästä työskentelystä. En koe että esimerkiksi TK1 olisi ollut ainakaan Sokalle mikään mahdottomuus. Piuhan kanssa tehtiin päätös siitä, ettei edes mennä kokeisiin maaliskuun jälkeen. Ja kun kyynärlausunnon myötä jätettiin agility, loppuvuodesta ei virallisiin menty.
Vuodesta mainittakoon vielä sekin, että Piuha kävi yhdessä näyttelyssä, josta se kauan kaivattu ERI :D Ja yhteensä 13 mätsäriä, paras tulos SIN4.
Sokka kävi luonnetestissä. Pisteitä 234 ja laukausvarma.
Piuhan kanssa vietettiin miltei koko kesä pohjanmaalla, mäyriskaverina oli Sokan sijasta Ryyti. Myös eräs pieni belgialaisen poikanen saapui ilostuttamaan elämäämme kun Annille tuli tsekkiläisdaami Vita. Nyt tämä pieni ja pehmeä on jo suuri ja pörheä!
 |
| Pieni ja pehmeä |
 |
| Äiti ja tytär |
Tavallaan vuosi on ollut hirveän hyvä, mutta tavallaan se ei oo ollut mitenkään ihmeellinen. Vähän ristiriitaiset fiilikset. Nyt loppuvuodesta mielessä on pyörinyt sellasia asioita kuin luovuttaminen ja lajin vaihtaminen :D Loppuu lajit kesken jos tokostakin luovuttaisiin. Nää ajatukset juontaa juurensa lähinnä Sokan olemattomaan hallintaan ja Piuhan luoksepäästämättömyyteen. Mutta on kuitenkin suorastaan naurettavaa, että jo tälläisen (ei kovin suuren ja järjestelmällisen) työnteon jälkeen löisi hanskat tiskiin.
Eiköhän me siis pistetä ens vuonna kaikesta huolimatta vähän lisää pökköä pesään ja kevään jälkeen ihmetellä mihin elämä vie (t. abi).
Kommentit
Lähetä kommentti