Siirry pääsisältöön

Hki-mätsäröintiä

Oltiin hurjia ja lähdettiin vähän seitsemän jälkeen kohti rautatieasemaa. Päästiin suoraan junaan ja venailtiin että lähetään liikkeelle, Socks oli melko miellyttävä matkustaja, mitä nyt vähän nurisi kun oli niiiiin tyl-sää!
Hypättiin pasilassa pois ja mentiin oikein rullaportaita pitkin (toki socks oli sylissä) katselemaan että koskas meidän ämmä-junamme nyt tulikaan. Sitä saatiin odottaa vähän pidempi tovi ja tehtiin pieni tutkimuskierros aseman ympäristöön.
M-juna olikin sitten hurjasti jännempi! Umpinaiset penkkien alapuolet takasivat etten saanut koiraa mihinkään pois tukkimasta tietä, mutta onneksi juna oli melkoisen tyhjillään niin mitään ongelmia sen suhteen ei ilmennyt. Hurahdimme hetkessä Malminkartanoon ja hyppäsimme kyydistä pois. Tomerana entisenä helsinkiläisenä ajattelin että kyllä osataan mätsäripaikkaan ihan vallan mainiosti, mutta kuinkas kävikään 8) Ensin käveltiin umpikujaan, sitten ison puistoalueen ympäri ja saavuttiin agilityhallille! Hallilla oli kisat käynnissä, harmi että kyseessä taisi olla ihan viralliset kisat, niin ei voitu osallistua 8D Hallilta jatkettiin puiston kiertämistä ja vaihdettiin pikitiehen. Kierrettiin autotien viertä ja kaartaen takaisin puistoa kohti. Siinä vaiheessa aloin olla jo hiukan epätoivoinen ja kysyin vastaan tulevalta naiselta neuvoa - kas kummaa oltiin melkein kentän vieressä :D

Ilmoitin koiran ja pyörittiin siinä sinne sun tänne, kuvailin muita koiria ja kuolailin hienoja yksilöitä. Tsiigailin näkyykö persie-ihmisiä ja sitten jo mentiinkin Sokan kanssa kehään :D
Haettiin punainen nauha ja nauhakehästä sitten tyhjin käsin 8) Onnistuttiin vielä paluumatkalla Malminkartanon asemalle eksymään, mutta kuten tavallista oltiin koko ajan ihan aseman vieressä. Paluumatkalla juna oli vähän täydempi, muttei kuitenkaan ahdas, ja koira oli ihan jeesipeesi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi