Aurinkoisen Tuusulan reissun jälkeen tehtiin toinen, tällä kertaa sateinen reissu Tuusulaan ja tänä viikonloppuna vietettiin mainiot kolme päivää taas reissussa.
Tuusulassa käytiin kehähommissa, Heralle haettiin ensimmäinen valioluokan SA ja Netan Riesalle ROP! Huimaa, harmi että sää ei ollut mitenkään mieltä ylentävä.
Tänään kotiuduttiin Piuhan kanssa leiriohjaajakoulutuksesta, viimeksi mulla oli mukana Sokka, joten ajattelin että nyt on Piuhan vuoro.
Piuha oli yksinollessaan häkissä ja ääniongelmainen piipaa oli tällä kertaa aika hiljainen piipaa! Päivien kuluessa pieniä ääniä alkoi kuulua, mutta ei todellakaan paha. Muuten Piuha oli oma itsensä, oli mukana treeneissä tekemässä, odotellessa nukkui ja murisi ohi kulkeville ihmisille......
Piuha pääsi myös juoksemaan suoraa hyppy-putki rataa ja sillä oli ainakin näääääin kivaa. Kokeiltiin myös rally-tokoa (kokeisiin kuulemma pitäisi mennä....) ja oltiin kuulemma ihan kelvollisia junior handler-jutuissa. Tokoa koulutin itse muille ohjuskokelaille.
Reissujuttujen lisäksi ollaan eletty ihan tavallista lorvailuarkea. Sokan kanssa ollaan painittu kommunikaatio-ongelmien kanssa, tuntuu että mun ote käyrikseen on kadonnut johonkin.
Tällä hetkellä olo on vähän turhautunut sen kanssa. Olen jo kahdesti saanut jättää treenit sen kanssa kesken, en vaan jaksa tapella, olkoon sitten tekemättä jne.
Jotta Sokan yhteistyökyvyttömyys ei riittäisi, on myös Piuha ehkä ollut vähän outo, mielessä on herännyt epäilys, että josko se onkin kipeä. Haluaisin ehkä kokeilla sillä kipulääkekuuria, mutta katsotaan nyt mitä päätän. Se on aina vähän ahdistunut yläkerran (kovista) äänistä, mutta nykyään tuntuu että vain pienet kolahdukset riittää. En tiedä onko tilanne vain eskaloitunut tähän vai onko taustalla jotain muuta.
Nytkin se kyhjöttää mun jaloissa tietokonepöydän alla ja on tavallista levottomampi. Normaalisti (ja ulkona) Piuhahan on selkeästi on/off koira, kun mitään ei tapahdu se käy nukkumaan ja kun tehdään niin se on ihan mukana hommassa. Rauhattomuus siis sekä ärsyttää että huolestuttaa.
Piuha myös ravaa todella paljon, siis todella paljon. Joo hyvä että ravaa, eikä peitsaa, muttakun se siis ravaa tilanteissa joissa suurinosa koirista laukkaisi. Kun kutsun sitä, joudun todella kirittää että se laukkaisi (paitsi treenatessa luoksetuloa) ja ilman "saalista", se vain ravailee lenkillä. Ehkä se on vaan temperamentiltaan rauhallinen (mitä se siis mun mielestä kyllä myös onkin) tai sitten se on kipeä, vaikea sanoa. Näistä huomioista viisastuneena suurennuslasit ja kiikarit osoittaa nyt extratarkkaan siihen, miten Piuha käyttäytyy.
Kommentit
Lähetä kommentti