Siirry pääsisältöön

Täältä tullaan tokoähky

Aktiivisuus on taas ollut huipussaan blogin puolella :D (Olen kirjoittanut n. kakskolmasosaa tästä tekstipätkästä joskus helmikuussa, nyt maaliskuun lopussa kirjoitin vähän lisää...)

Helmikuussa meillä on ollut kunno tokorupeama, erään helmikuisen viikon maanantaina päivällä käytiin tekemässä tokoja, tiistaina mentiin jo vähän aikaisemmin, keskiviikkona iltapäivällä ja illalla. Kaikki kuvat on Annin käsialaa :)

Maanantaina Piuha puuhasteli seuraamisia, merkin kiertoa, noutoa ja ruutua. Syystä tai toisesta Piuha oli tavallista ailahtelevaisempi, sitä häiritsi muut koirat enemmän ja autossa haukkuva koirakin sai sen huomion kesken tekemisen.


Merkin kierrot oli hyviä ja huonoja, vauhti oli vähän hukassa, pari kertaa jouduin huomauttamaan äänestä, mutta saatiin pari tehtyä äänettömästi ja laukalla kuitenkin.


Ruudussa Piuha haki taas kulmamerkkejä, mitä se ei hetkeen ole tehnyt. Lisäavuilla oikea paikka löytyi. Vikalla toistolla palkka oli valmiina ruudussa.


Tiistaina Piuha teki taas ruutua, paikkiksen käskytyksiä ja maahanmenoja.

Suurimmat vaikeudet paikkiksessa Piuhalla on ollut kun toisia koiria käsketään takaisin istumaan, se ei hirveämmin tykkää maata, jolloin sen tekee mieli pompata sieltä herkemmin. Istumassa se pysyy hyvin vaikka appari käskyttäisi sen naaman edessä sitä maahan.


Myös Sokka oli tiistaina mukana ja lumesta huolimatta se teki tosi mukavasti hommia! Seuraamisia tehtiin "lennosta" lyhyinä pätkinä ja ne oli superhyviä. Perusasennot toimi, jopa kaukot toimi vaikka lumi olikin vähän kylmää Käyrikselle.

 Sokan seuraamiset on noinniinkun ylipäätäänkin parantuneet! Ajattelin, että se on ihan toivoton, mutta kaskummaa edistymistä on kuitenkin tapahtunut. Olen palkannut sitä aika eksaktisti juuri oikeasta paikasta, "huti" palkat on tulleet vähän turhan takana olleista perusasennoista. Vinoutta esiintyy vielä, mutta kyllä se tästä :)

Yhtenä näistä treenikerroista Piuha teki myös noutoa, mutta se oli aivan onneton. En tiedä arpoiko se pohjaa vai mitä, mutta laukkaa ei meinannut irrota millään vaikka vauhtia yritin nimenomaan hakea - huoh.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi