Siirry pääsisältöön

Niin tai näin



Joo-o. Tammikuu on jo puolessa välissä ja mitään en tännekään ole kirjoittanut :D

Eipä sillä että juurikaan mitään olisi kirjoitettavaksikaan. Ollaan treenattu aika vähän. Samaa vanhaa merkinkiertoa, vähän perusasennon paikkaa ja ruutua.

Tammikuun ekalla kokonaisella viikolla käytiin kaksi kertaa hallilla porukalla treenaamassa.

Molemmilla kerroilla otin sekä Piuhan että Sokan mukaan.

Maanantaina (4.1) oltiin bortsujen ja Roopen kanssa treenaamassa.
Sokka puuhasteli vähän ruutua (yritin naksutella mutta noh jaa :D), ja ehkä vähän jotain ajatusta oli oikeaan suuntaan. Ja varmasti jotain muutakin, mutta pää lyö nyt tyhjää!

Piuha teki kaikenlaista. Noutoa, pari kertaa hyppy ja merkinkiertoa. Ja Hennan kanssa tehtiin sille luoksepäästävyystreeni.


Tiistaina (5.1) oltiin eri kokoonpanolla treenaamassa, mutta samassa paikassa. Mulla oli molemmat koirat mukana, koska halusin Piuhalle luoksepäästävyystreeniä lisää. Lopulta treenasin myös sen kanssa muutakin.

Sokka teki Oilin hallintatreeniä, josta kerroin viimeisimmässä tokonuorten leiriä koskevassa postauksessa. Heitin lelua ja käskin pysähtymään, ekalla kerralla Käyris ei korvaansa lotkauttanut mun pysäytyskäskylle, mutta kyllä ne korvat alkoi sieltä löytymään - ja mikä parasta, koira oli kokoajan hommissa eikä haahuillut omiaan! :)

Lisäksi Sokka teki merkinkiertoa ja pari noutoakin. Halusin tehdä tehokkaan ja hauskan treenin sille, kun se ei hetkeen ole päässyt treenaamaan. Pari seuraamispätkää ja sen jälkeen vaan leikittiin ja Sokan treeni oli siinä.

Piuha teki tunnaria ja vähän seuraamisia. Myös ruutu tehtiin. Ruudussa sillä on jo mun mielestä aika hyvä ajatus, mutta tunnari (treenin puute näkyy) rakoilee edelleen. Piuha oli liian kierroksilla käyttääkseen nenäänsä kunnolla, mutta saatiin kuitenkin pari onnistunutta toistoa.

Luoksepäästävyydet meni hyvin, tehtiin kahden ennestään tutun ihmisen kanssa, joita Piuha ei kuitenkaan ole hetkeen nähnyt. Välillä tuntuu että ollaan jo jatkuvan alamäen sijaan ylämäessä tämän asian kanssa. Toisaalta juuri viime viikolla mietin myös sitä, että onko järkevää lähteä "pakottamaan" sitä näihin vaikeisiin tilanteisiin, vaikkei se niistä tykkää, ettei se vaan veisi sitä murinaa pidemmälle.









Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi
Lähetä kommentti
Lue lisää