Siirry pääsisältöön

Tokoa tokon perään

Piuha on puuhastellut tokoa kohtuullisen hyvin tuloksin ja yrittänyt leikkiä Roopen kanssa heikoin tuloksin.

Puuhailut on keskittyneet lähinnä "hauskoihin" liikkeisiin kuten ruutuun, merkin kiertoon ja noutoon. Viimeisenä mainittu tosin ei koiran mielestä ole yhtään hauska.

Pidot on pääsääntöisesti ihan hyviä, Piuha ei pureskele tai mälvää, mutta itse noutoa silmällä pitäen haluaisin että se pitää tiukemmin kiinni.

© Emilia
Ruutuun on taas saatu ehkä vähän enemmän tolkkua, Piuha hakee mielellään tötsiä, mutta oikean paikan naksuttelu on auttanut jonkin verran.

Merkin kierrot menee välillä loistavasti ja välillä koira ei irtoa yhtään mihinkään. Lisäksi Piuha menee ravilla kierrolle, mutta palaa kuitenkin laukalla, tähän etsitään jotain ratkaisukeinoa.

Kaukotkin (i-m-i) on nyt pari kertaa sujunut hiekkapohjallakin ihan hyvin, välillä Piuha unohtaa, että maahan pitää lätsähtää eikä asettautua, mutta istumaan se nousee hyvin melkeinpä aina. Ainoa mistä voisin nipottaa on se, että haluaisin sen hypähtävän ryhdikkäämpään asentoon istuessaan ja se ei tule aina automaattisesti :P

© Emilia
 Jäävät seisomiset on jätetty unholaan, ollaan keskitytty lähinnä keskeneräisiin ja/tai ongelmallisiin liikkeisiin. Hyppyä on tehty keskiviikon todeissa lähinnä siksi, että siihen on kerrankin mahdollisuus. Myöskään uuden alon hypyssä ei ole ollut ongelmia.

Jäävät maahanmenot on tällä hetkellä vähän vaiheessa, kaukojen nopeaa maahanmenoa on vaikea yhdistää liikkeeseen, jos nostatan koiraa ja pyydän sitä keulimaan, saattaa maahanmeno onnistua nopeastikin, mutta muuten ei.

Olen ihan positiivisella mielellä Piuhan tokojen kanssa. Vielä riittää ALOakin varten puuhasteltavaa, vaikka periaatteessa nykyinenkin taitotaso olisi riittävä koetta ajatellen. En halua nippanappa ykköstä vaan selkeän, 200p olisi tietysti se unelma ;) Katsotaan milloin (= kuinka pitkälle ensi vuoteen menee) Piuhan luoksepäästävyyden kanssa ollaan siinä pisteessä että voidaan kokeeseen mennä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi