Siirry pääsisältöön

Heipähei

Motivaatio hukassa ja kiire sukassa, oivat tekosyyt olla kirjoittamatta blogiin, eikös?

Sitten viime kirjoituksen ei ole tapahtunut mitään kovin ihmeellistä. Ollaan lähinnä treenattu, Sokka tokoa, Piuha tokoa ja hakua. Piuha on myös käynyt jäljellä pari kertaa.


Tokoista sen verran, että Piuhan noudot edistyy! :) Tuo jo pienemmillä avuilla kapulan eteen ja viimeisimmällä jäljellä pyysin sitä tuomaan jo jälkikepitkin mulle. Palautukseen tarvitaan nyt tokon kannalta tarkkuutta ja sitten kun se on kuosissa niin myös vauhtia.

Sokan seuraamisen edistyminen on vähän siinä ja tässä, tuntuu ettei niillä pikkuaskelien hinkuttamisilla edistytä mihinkään suuntaan, mutta kyllä se oikeasti on vähän parantunut. Mulla on vaan paha tapa turhautua jos kaikki ei tapahdu pelkästään sormia napsauttamalla.
Sokka on myös puuhaillut jäävää seisomista ja se on ottanut selkeästi askelia eteenpäin! :)
Kahdella viimeisimmällä treenikerralla ohjelmassa on ollut myös ohjattu nouto. Se sujuu vähän vaihtelevasti. Joka kerta ensimmäinen suunta on onnistunut, mutta yleensä toisessa suunnassa on ollut vähän keskustelemista, että voiko sinne keskikapulalle mennä vai ei. Onneksi Sokka on pysähtynyt joka kerta kun se on meinannut joko vaihtaa tai mennä väärälle :)


Piuha on käynyt parit hakutreenit, viime maanantaina irtosi jo kaksi pientä haukkua vieraalle ihmiselle! :) Se uskaltaa ihan kivasti mennä vieraampienkin miesten luo, mutta ei viihdy maalimiehellä. Ollaan tehty nyt vaan ns. viihtymisharjoituksia. Maalimies on vaan syötellyt metsän puolella ja sitten koira on saanut tulla takaisin keskilinjalle. Harmittaa kun ei päästy treenaamaan hakua jo Piuhan ollessa pentu, olis varmasti helpottanut sen elämää :/

Jälkiä ollaan tehty vasta pellolle, metsään siirrytään kun jaksetaan ja saadaan aikaiseksi :D Oon tehnyt aika lyhyitä jälkiä, askelia tai metriä en oo mitannut. Kaksi kulmaa ja viisi keppiä. Pointti on ollut lähinnä niissä kepeissä. Oon laittanut keppejä pitkille sivuille molemmille kaksi ja lyhyelle sivulle yhden. Ykköskepillä ja vitoskepillä on aina ollut eniten hankaluuksia. Piuha ei vielä oikein fokusoi keppeihin ja sen vuoksi ykkönen olis kiva kaahotella ohi, mutta kun ykkönen on nostettu niin kakkonen, kolmonen ja nelonen on yleensä löytynyt varsin hienosti :)
Vitoskepin ongelmat on lähinnä liittynyt loppupalkkaan, erityisesti viime jäljellä kun palkka jäi epähuomiossa näkyville (yleensä piilotan sen ettei koira näe sitä) ja Piuha kiirehti palkalle. Vikan kepin kanssa saadaan aina vähän pohtia, ennenkuin se nousee. Ajattelin tehdä erikseen keppitreeniä omassa pihassa joku päivä jos niitä saisi vielä vähän vahvisteltua ennen kuin päästään metsään.

Muuta meille ei sitten oikein kuulukaan, treenit jatkuvat entiseen malliin ja kevään myötä toivottavasti päästään juoksemaan ainakin Piuhan kanssa parit mätsärikehät :)

Jedi ja tytöt


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi