Siirry pääsisältöön

Aiemmin juoksin mä silmät kii

Piuha aksasi, tehtiin putki-hyppy-rataa, rengasta sekä keppejä.


Rata näytti jotakuinkin tolta, siellä on ylimääräisiä esteitä ihan vaan mun oman hahmotuksen takia mukana.

Neloshyppy oli oikeesti vähän väljemmin. Jo rataantutustuessa sain huomautuksen siitä et mun pitää antaa 2-5 setissä koiran irrota kun se sen osaa ja se on nopea.
Itse tekemisessä ei ehkä ihan niin hyvin toteutunut se siiman antaminen mutta jotakuinkin, vähän hukkui ajatus, koira kaarratti pitkää kaarretta 6-8 kohdassa ja minä vielä ohjauksella laitoin kaartamaan entistä enemmän. Luulin että koira menee kasiputken viereiseen houkuttimeen mut ihan oikeeseen se oli kokoajan menossa joten turhaan sössin.

Hinkattiin 5-8 pätkää että sain taas jotenkuten annettua sitä tilaa ja jarrutettua koiraa ajoissa putkelle. Sikäli menee ihan kivasti ilmeisesti mutta kun niillä pienemmilläkin asioilla voi saada paketista eheämmän ja toimivammman niin miksei...

Piuha kuumui ihan älyttömästi ja muutamasti sen sai oikeasti komentaa maahan kun meinas vaan sinkoilla minne sattuu.

Ehkä vaikein kohta oli kympille vienti, tutustuessa ajattelin et joo tästä vaan vähän vastakädellä ja sit toisella kädellä yli eiköhän se siitä mut ei se nyt ihan sillee menny :D Vastakäsi pois ja itelle jotain ajatustakin mukaan niin taidettiin tehdä miljoonasta toistosta pari kunnollista huoh, välillä tuntuu et ohjeet menee iteltä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Juoksin liian kovaa, unohdin ohjata hypylle, menin liian pitkälle, jäin liikaa jälkeen ja niin edelleen!
Kun sen sai sujumaan niin kyllähän se koira ihan nätillä kaarella tuli ja vaivattomasti vikoille esteille.

Rengas oli lievästi sanottuna murheen kryyni :') Mitä muuta sitä voi tosin odottaa kun sitä on ehkä kerran tehty. Korkeasta renkaasta eeeei voinut mennä, ali vaan, matalasta kyllä ja korkeastakin saatiin pari kivaa toistoa kun ala-aukko oli vaan tukittu.

Kepit sen sijaan oli oooikein pätevät! Suora 12 rivi kera verkkojen ja ohjureiden. Haki hyvin sisään ja kepitteli aika hyvällä sykkeellä läpi. Otettiin lopun vikasta välistä verkko pois ja malttoi tehdä silti loppuun, kerran tuli ohi kun itse kiirehdin. Lopulta jätettiin keskellekin vähän tyhjää ja vaihdettiin verkkoja ohjureihin ja sujuu! Seuraava projekti onkin sitten lähteä tekemään kulmia sekä vähentämään verkkoja, ei tietenkään molempia samanaikaisesti.

Sain myös vähän noottia siitä kun ei olla treenattu.. hups :D Mutta ihan hyviä ajatuksia sieltä tuli (esimerkiksi Sokan treenejä vähentää kun sen kanssa oltaisiin kisavalmiita aika pienellä vaivalla) ja ehkä jopa lisämotivaatiota oikeasti treenata.

Jotta ei ois iiihan pelkkiä kuvia täynnä niin Heran ja Piuhan metsälenkkikuvia myös muutama (loput TÄÄLLÄ):


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi