Siirry pääsisältöön

Keskitysleiri

Palattiin eilen lauantaina Piuhan kanssa suurleiriltä. Oli aika muikeaa. Ehkä ekaa kertaa ikinä mulle ei tullut aivan totaalista ahdistusta leirillä ja viikko olikin ihan hujauksessa ohi.
Meillä oli huonekavereina Anniina&Teddy-sheltti, eikä koirilla ollut mitään ongelmia huoneen jakamisessa, kerran Piuha älähti Teddylle, kun poikaparka kierähti vahingossa nukkuvan Piuhan päälle :D

Leirillä oli läjä vanhoja tuttuja aikaisemmilta vuosilta, mutta saatiin myös uusia kavereita :) Belgit oli myös edustettuna varsin hyvin kun yhteensä koko leirillä oli Piuha mukaanlukien 8 belgiä, 3/8 oli leiriläisten koiria ja loput ohjusten, tervuja oli 6/8 ;)

Piuha ja Ainon Poka-bc
Totuttuun tapaan leirillä kouluttauduttiin erilaisissa lajeissa, agility, toko, junior handler, rally-toko ja PK-haku kuuluivat ns. "peruspakettiin", rallya ja hakua tosin treenattiin vuorotellen. Koulutuksia oli tänäkin vuonna sen 4 päivässä: 2 aamupäivällä, 2 iltapäivällä.

Agilityt olivat aika peruskauraa, tehtiin sylkkäreitä, poispäinkäännöksiä pakkovalsseja jne. Oltiin tänäkin vuonna sieltä osaavimmasta päästä. Viimeiset koulutukset olivat torstaina, jolloin iltapäiväkoulutuksien lajeihin sai itse vaikuttaa toiveillaan. Viimeiset koulutukset olivat myös vähän pidempiä, 45 minuuttia kun tavalliset koulutukset olivat vain 30 minuuttia.
Me päästiin molempiin koulutuksiin ykkösvaihtoehtoihin, eli agilityyn ja tokoon, molemmissa oli vielä vierailevat kouluttajatkin :)

Agilityssä meitä koulutti Nina Frantsi ja saatiinkin tehtyä melkoisen tehokas treeni (niin tehokas että pinkistä patukasta on enää pieni räsy jäljellä....). Nina laittoi tekemään oikeasti kunnolla ja antoi tosi kivasti palautetta. Ninan koulutuksessa tehtiin radanpätkää jossa oli mukana ainakin päällejuoksu ja välistäveto, kokeilinpa myös ohjata ilman ääntä ja sekin toimi yllättävän hyvin! :)

Tokossa tehtiin koko viikonaikana jääviä liikkeitä, paikkamakuuta, luoksepäästävyyttä, seuraamista, perusasentoja jne. Oon erityisesti tyytyväinen paikkamakuu ja luoksepäästävyys-kertaan, heräsin siihen että mun koira todellakin menee aivan älyttömän vinoon maahan ja sain siihenkin Minnalta hyviä neuvoja :) Se tais olla myös ainut kerta kun Piuha ei haukkunut kouluttajaa! ;D
Valinnaisessa tokossa meitä koulutteli Päivi Heino ja se kerta menikin lähinnä siihen fiiliksen pitämiseen ja koiran namitteluun.

Koko viikon aikana tietysti kisailtiin timanttiliigassa erilaisten tehtävien muodossa, menestystä vaan ei saatu meidän joukkueelle, mutta ei haittaa! :)

Sainpa vihdoin nähdä Heidin huippuhienon Esmenkin! :)




Lisää kuvia löytyy TÄÄLTÄ

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi