Siirry pääsisältöön

Hei olen otsikko!

Meillä on ongelma, mutta meillä on myös ratkaisu!

Ongelma liittyy niinkin hassun arkiseen asiaan kuin lenkkeily: olen laiminlyönyt täsmällistä vetämättä kulkemisen kitkemistä ja ohitusten tekemistä. Tämä on taas johtanut siihen että Sokka lähes poikkeuksetta tuijottaa vastaantulevaa koiraa ja tuntuu jopa etsivän syytä haukahteluun.
Tähän mennessä olen katsonut hieman läpi sormien tätä toimintaa koska en ole keksinyt tapaa kitkeä sitä pois. Vetämisen kanssa on sama homma myös. Sitä laiskuuttaan vain ottaa valjaat hihnalenkille mukaan kun ei jaksa kieltää ja tahkota vetämisen kanssa, jota tuo harrasta lähes aina.

Molempien ratkaisu on toivonmukaan niinkin yksinkertainen juttu kuin namittaminen. Ruoka lenkille mukaan ja palkkaus aina kun kävelee nätisti/korjaa vetämisen vetämättömyyteen ja imutuksella ohitukset, kuitenkaan isoa numeroa siitä tekemättä.

Toinen jonkinnäköisen laiminlyönnin alaisena oleva juttu on henkinen aktivointi. Koiran aivoissa ei varmaan raksuta enää mikään, joten täytyy ottaa itseään niskasta kiinni, luojan kiitos toi on ihan tyytyväinen ilmankin kummempaa aktivointia, muuten se varmaan hyppisi pitkin seiniä tällaisina koomakausina. Optimaalinen tilanne olisi tehdä joka päivä jotakin jossa koira saa itse hoksata tai käyttää nenäänsä. Ajattelin jotakin sen suuntaista että joka toinen päivä tavoitteellisesti pieni tokoiluhetki ja sen lisäksi joko naksuttelua tai nenän käyttöä jäljestämällä tai ruoan etsimisellä.


Käypääpä myös kurkkaamassa Hertan ja Kertun blogista löytyvä arvonta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi