Siirry pääsisältöön

Ai miten niin koevalmis?

Mä olen kovasti joillekkin hehkutellut että mulla on melkein täysin koe(toko)valmis koira, mutta hups ei tosiaankaan ole!

Jäävät kusee, kaukot kusee, luoksari kusee, paikkamakuu on ok, hyppyä ei olla tehty sataan vuoteen, nouto on kesken, seuruu kusee ajoittain. Niin että kysynpä vaan itseltäni että mitä mä olen oikein ajatellut?

Ja toinen on agility. Siinäkin mä kuvittelin et ollaan vähintäänkin hyppyrata-valmiita, mut paskat! Pitää hankkia himaan oikeet kepit niin sais ehkä nekin joskus täysin toimiviks, pitää päästä hallille treenaamaan muuria ja rengasta. Harmi kun A on niin yleinen este, mehän ei sitä ikinä tulla tekemään. Okei tosi kivasti toi nakki tekee muttakun ei oo mahdollisuutta treenata niin usein (ja niitä esteitä!) kuin olis tarve.

No hyi mitä valmiusangstipaskaa tästä tuli. Mutta ketutus on melko maksimaalinen.

-----

Jotta en olisi niin angstinen niin kerron että mun nakki on alkanu pysyä hienosti irti! Oltiin Neten ja Vilin kanssa heittämässä lenkki, Suipelo pysy irti tosi kivasti loppumatkasta puolisen kilsaa, totteli tänne-käskyä ja muuta kivaa. Pidin siihen tosin aika paljon kontaktia päällä että ne korvat myös pysyisivät käytössä.
Eilen taas pysy ja totteli kun oltiin menossa lenkille ja jäätiinkiin siinä kavereiden kanssa kökkimään. Mainio piiska siis!

laatu unohtu jonnekki, meidän kokoonpano näyttää tältä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi