Siirry pääsisältöön

Leireilyä liidellen ja pikkumaukkoja

Oltiin etelä-pohjanmaan kennelpiirin nuorisoleirillä, Ilmajoen riistavallilla, mökkitovereina Johanna ja Sumu sekä Katariina ja Axa, molemmat Sumu ja Axa ovat shelttejä. Leirillä oli myös Sokan yksi ensimmäisistä koiratuttavuuksista, Hertta käävil. Leirin ohjelma oli mukavan monipuolinen, vaikka se kestikin vain 3 päivää. Menomatka sujui mukavasti Katariinan ajaessa, Axa ja Sumu olivat täyteen ahdetussa peräluukussa häkissä ja Sokka takapenkillä sylissä. Lisäksi peräluukussa Axan ja Sumun seurana oli Gini-sheltti.
Leiri sujui kivasti, liideltiin tuloksekkaasti ja tokottiin lähinnä sen verran että näytettiin mitä osattiin. Lisäksi meillä oli useita metsästyskoiria esiintymässä ja rotujen harrastajat kertoivat näistä. Lisäksi meille kerrottiin verijäljestä, nähtiin hienoa toimintaa käyttönoutajilta ja oli rastisuunnistusta.Tehtiin myös ns. alkeis pk-jälki, makkaralla siis Sokka käyttää nenää hienosti, pitää vaan saada se tekemään tarkemmin. Myös nopeuskisa löytyi.

Kati Kuuttila kävi ottamassa viimeisenä päivänä leiriltä kuvia:




Käytiin myös leirin jälkeen jälleen Suskin ja Nitan kanssa vetäisemässä treenit. Sokka pysyi hyvin ja kuunteli ihan semihyvin, sössin itse ohjauksen ja koira lähti kerran vetämään, mutta tuli takaisin kun huusin.

Leirin lopussa oli leirimätsäri, 2 luokkaa omistajan iän mukaan, me mentiin sennuihin ja tätätärää! Voitettiin, mätsäri oli siitä hassu että siinä oli tavallaan 2 voittajaa. Palkinnoksi me saatiin frolic pussi, pokaali ja ruusuke. Olen tosi tyytyväinen!

Otsikon toiseen aiheeseen kun siirrytään, saatattekin arvata mistä on kyse! Maukka oli pullautellut pikkusiskoni sängynalle barbie-laatikkoon 4 pentua, arviolta vajaan viikon ikäisiä, nuorempia tai vanhempiakin voivat olla. Pieniä tuli siis 1 mustavalkoinen, 1 vaaleanharmaa raidoilla ja valkoisella, 1 tummanharmaa raidoilla ja valkoisella ja 1 tumma raidallinen. Sukupuolista en vielä ole varma.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi