Siirry pääsisältöön

Sokka saavutti toisen keväänsä

Toisin sanoen pikku nakki täytti tänään vuoden! Ilmeisestikään ei juhlisteta tätä mitenkään, koitetaan vaan selviytyä treeneihin ja saada mega-mahtavat treenit aikaiseksi.
Ajattelin että lykkään tähän postaukseen paaaljon kuvia, mutta nykytilanteesta on harmittavan vähän kuvia, kun en emmaakaan saanut kiinni 1v kuvia ottamaan. Mutta pitää silti lykkäillä vähän sieltätäältä kuvia, ihan menneen vuoden muistelemiseksi.

    Tässä on koko kolmikko pieninä, jos en paljoa valehtele niin Sokka on oikenapuolimmainen. Uno, ainoa uros on tuossa vasemmalla ja Lulu keskellä. Nämä oli ainakin vielä kesällä ihan erinäköiset, Unon käpälät oli ihan lapiot ja se oli hieman tummempi. Lulu oli vähän Ryytimäinen, eli sellanen 'pyöreä' vähän jokapaikasta, sillä oli myös eniten valkoista ja ruskeaa korvissakin.

 
           Kesältä tämä kuva, en nyt muista oliko elokuuta vai heinäkuuta, enemmän loppukesästä kuitenkin. Tässä vaiheessa Sokalta on jo hävinnyt iki-ihanat viiksikarvansa, jotka oli oikeasti aivan järkyttävän paksut.

Tämä on otettu ennen joulua, kun käytiin sällillä Suskin ja Nitan kanssa. Tästä Sokka ei olekaan sitten paljoa muuttunut.
 Sokka ja Papu pääs ensi kertaa leikkimään toistensa kanssa lopputalvesta tai enmä tiedä oliko se sitten jo kevättä vai mitä. Huono muisti. Ne tuli tosi kivasti toimeen ja pistivät heti leikiksi.

 Ryyti ja Sokka, näistä on varmaan miljoona yhteiskuvaa, mutta kaikissa ne on tyyliin toistensa jaloissa kiinni leikkiessään. Sokka ja Ryytihän on samaa sukua emän puolelta, eli Ryyti on Sokan mummon pentu ja asuu äitini vanhemmilla. Näistä löytyy jonkinverran yhtäläisyyksiäkin, mutta Ryyti on tosi pyöreä muodoiltaan ja 'löysä'. Ryytillä on myös puhtaampi väri ja vaaleammat merkit. Ryytillä ja Sokalla on itseasiassa tasan 20 päivän ikäero ja mä olin sillon aikoinaan yhden viikonlopun yksinäni 7 mäyräkoiran kanssa enollani. Pentuja hoitamassa ja se oli jotain niin ihanaa (kusi-paska rumbaa lukuunottamatta).



 Nää kaks viimestä on Nastolan mätsäristä, koira käyttäyty siellä kivasti, sin. ei sij. tuli jälleen. (kuvat C emma)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi