Siirry pääsisältöön

Ylimääräinen

Meillä oli Netan Raiku hoidossa sellaset vähän yli puoltoista viikkoa.
Vähän pelotti että millanen kauhukakara Raiku on, mutta se oli varsin mallikas hoitolapsi! Jotain satunnaisia pieniä maisteluita suoritti mutta ei mitään suurempaa. Suurin juttu Raikun täällä ollessa oli se, että Sokka oli vähän kireä. Se leikki kyllä Raikun kanssa vähän ekana päivänä, mutta loppuajasta Raiku oli aika kamala ja vielä kamalampaa oli jos Raiku ja Piuha erehtyi leikkimään.

Sunnuntaina 26.10 oli Lahdessa pentunäyttely johon Raiku oli ilmoitettu. Me matkattiin Raikun kanssa bussilla rautatieasemalle ja sieltä jatkettiin Tiinan ja Huiman kanssa kävellen matkaa kohti messuhallia.
Tervuja oli paaaljon, kokonaiset 16. Oli aika jännittävää mennä Raikun kanssa kehään kun en yhtään tiennyt mitä se sanoisi tuomarista tai miten se ylipäätään käyttäytyisi kehässä.

Liikkeet meni yksilöarvostelussa vähän miten sattuu (kilpailuluokassa ravasi kyllä hienosti!), tuomari sai kopeloida rauhassa ja Raiku sai ihan näköisensä arvostelunkin :) Lopullinen tulos oli sitten PEK3 KP. Tuomari kertoi että antaa yleensä vain voittajalle KP'n, mutta tällä kertaa päätti antaa ensin kahdelle ekalle ja pienen mietinnän jälkeen antoi sitten koko nelikolle KP't! Ja tuomarinahan oli siis Olli Kokkonen.

Raiku kopeloitavana, Tiina otti kuvan :)

Pyörähdettiin myös kasvattajaryhmässä ROP-kasvattajaryhmän arvoisesti ja täten jouduttiin jäämään ryhmäkehiin. Reissu venyikin sitten todenteolla, onneksi oli hyvää seuraa ja tulokset huikeita. Meidän porukasta löytyi ROP ja VSP tervut, jotka oli vielä BIS-pari ja ROPin vienyt Simba oli vielä RYP1! :) BIS-kasvarista ei Ketunpolun ryhmälle sijaa herunut.

Raikun jälkiposet ruusukkeen kanssa

Loput Raikun täällä olo ajasta vietettiin aika normaaleissa merkeissä. Käytiin pari kertaa pidemmällä metsälenkillä ja muuten tavallista ahkerampaa treenamista lukuunottamatta ihan tavalliset puolitoista viikkoa.

Piuha on tokoillut varsin ahkerasti, ollaan harjoiteltu ALOn liikkeiden lisäksi istumista (joka muuten sujuu nykyään) ja luoksetulon stoppia. ALOn liikkeissä ollaan lähinnä tehty ns ylläpitötreeniä ja helpotettua treeniä.

Luoksetulon stoppia ollaan tehty sekä kutsuttuna että takaakierron kautta. Kutsuttuna mulla on yleensä ollut takapalkka. Välillä Piuha on ennakoinut ja lähinnä hiippailut kohti mua jolloin en oo pysäyttäny ollenkaan vaan pyytänyt tulemaan loppuun asti. Se on yleensä auttanut ja seuraavalla kerralla ei ole sitten hiippaillut. Muutenkin oon pyrkinyt että otan aina myös läpijuoksun.
Stopit itsessään on ollut ihan hyviä, välillä vähän valuu ja kovasta vauhdista jarrutus ei aina ihan onnistu.

Raikukin täällä ollessaan pääsi ottamaan osaa iltaisiin tokohetkiin. Raiku tosin lähinnä leikki, erityisesti kahden lelun leikkiä. Lisäksi Raiku opetteli takapalkan saloja, mutta hyvin vähän sitä. Vähän tein pentutreeninä jääviä ja takaakiertoakin opeteltiin tuolin avustuksella.
Kapulatreeniin tuli Netalta pyyntö ja sitä me naksuteltiin muutama kerta ja aika nopeasti se kapula ja sen nosto sieltä saatiin poimittua.En ihan hirveästi uskaltanut kuitenkaan toisen koiraa ruveta koulimaan :D

Raikun kanssa touhutessa kyllä taas muisti että miksi se aikuinen valmiimpi paketti on niin paljon kivempi! Toki pentutreeniäkin on kiva tehdä välillä mutta tuntuu että vasta sitten kun koira jo osaa perusteet niin päästään kunnolla asian ytimeen.

Retu-Raiku ja frisbee
Aluksi Raikulla oli selkeästi vähän vaikeuksia asettua taloksi, paljon enemmän ihmisiä ja kaksi vierasta koiraa (okei Piuhan se on nähnyt kerran aikaisemminkin) sekä ihan erilainen rytmi. Onneksi poitsu sitten kuitenkin sopeutui ja loppupäivät olikin aika letkeitä. Kuvia löytyy lisää täältä ja täältä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi