Siirry pääsisältöön

Keskiviikko kertomus ja tulevaisuuden suunnitelmia

Team Surkeuden Huiput täräytti ekassa mätsärissään.

Keskiviikkona (18.8) oltiin launeen tivolikentällä mätsäröimässä. Iskä heitti meidät perhepuiston parkkikselle josta sitte käveltiin ylivireän nakkikaverin kanssa tivolikentälle eMMAaa metsästämään, hetihän se sieltä löytyi :D Hänellä mukanaan siis valkkarinsa Sawa. Koitin kokeilla Sawaa, esittämistä siis. Mutta tyttö oli niin arka ja raukkis ettei uskaltanu mun kanssa mitään tehdä emman perään oli vaan menossa. Kuitenkin. Päästiin sitte vihdoin ilmottautumis jonoon ja Sokka otettiin mukaan vaikkei 2 viikon varoaika ollutkaan vielä ihan täys. Vesi oli vuotanut pullosta, rek.paperien päälle! Onneksi eivät ihan totaalisesti pilalle menneet. Kun oltiin ilmottauduttu, kyttäiltiin hetken jos näkyisi tuttuja ihmisiä tai koiria, Sera kultsu nähtiin, Dori snautseri.

Mutta Takaisin mätsäripäiväämme. Kehän vieressä odoteltiin ja monia koiria (pentuja) oli ennen meitä. Sokka veti överiksi keskittymisen jo kehän ulkopuolella ja mullakin alko olemaan hermostunut olo. Kun sitten vihdoinki päästiin kehään Sokka meni koko ajan noukka maassa, seistä jaksoi hetken ja pöytää ei kaihtanut. Sininen siinä vaiheessa tuli. Sen jälkeen odoteltiin taas ja pian päästiin muitten sinisten kanssa kehään, kerran mentiin vielä jatkoon, mutta sitte pudottiin. Hienosti aussie-voitti 4-9kk pentujen siniset! Olisikohan ollut Kipinä nimeltään, muita en sitten muistakaan.

Jouduttiin sieltä sitten kävellä kotiin :'D Kännykästä loppu akku, äiti oli käynyt meitä kuulemma ettimässä vaikka mistä, tuli sitte profiilin kohalla vastaan autolla ja hypättiin sen kyytiin. Kotiin mentiin hammaslääkärin näyttämisen kautta.

Meillä siis ois tänä vuonna vielä suunnitelmissa käydä parissa näyttelyssä, Lahden pentunäyttely, ja mäyräkoirian ryhmis ois ne "pakolliset" Helsingin pentunäyttelyyn lähdetään jos saadaan kyyti. Ja kunhan saan opittua ilmoamisen jalon taidon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jalkapotilaan elämää

Voi, voi tätä elämää Sokan jalka on lähtenyt hienosti parantumaan, kunnes eräänä aamuna tossu lähti lenkillä kahdesti jalasta ja sen vuoksi jalkaa huuhdellessani ja kuivatessani huomasin että ihosta oli lähtenyt kenties kuivaamisen yhteydessä pala irti tikkeineen päivineen. Onneksi se oli aika pintapuolinen pala, mutta altistaahan se siltikin jalkaa pöpöille tavallista enemmän. Mielestäni päästiin aika helpolla haavan kanssa, se parani varsin siististi. Pieni kuvakokoelma toipumisen varrelta: Patologin lausunto tuli leikkausviikon perjantaina (tosi nopeasti kun 14vrk oli arvio). Tuloksena kasvainmuutos, mutta todennäköisesti hyvälaatuinen ja uusiutumis- ja etäpesäkeriski on varsin pieni Patologin lausunto : "Ihomuutos etujalasta: Ekstramedullaarinen plasmasytooma Näytteessä todettiin tiiviisti pakkautuneista kohtalaisen pleomorfisista pyörösoluista koostuva, varsin tarkkarajainen kasvainmuutos. Tuumorisolujen joukossa todetaan varsin suurikokoisia kasvainsoluja, joist

Sokan varvaspäiväkirja #1

Sokan kauan sitten irronnut kynsi päätti tänä vuonna alkaa kasvamaan. Käytiin eläinlääkärissä, kynsi nyrhittiin ja sen alta löytyi epämääräinen kasvu, eli toisin sanoen poistuttiin lekurista luusyöpäepäilyn kera. Kynnessä ei ollut edes verisuonitusta ja se kasvoi haperona ja paksuuntuneena. Saatiin aikaa miettiä, että otetaanko jalasta ensin rtg ja sitten kynnen poisto, vai suoraan poisto. Erinäisten sattumusten vuoksi (pakollisia koirien yökyläilyjä hoitopaikoissa) päästiin vasta nyt useamman viikon jälkeen sitten itse toimenpiteen äärelle. Tänään oli sitten se päivä. Sokalle oli tarkoitus tehdä vähintään osittainen varvasamputaatio, että kynsi saataisiin pois. Vein Sokan aamupäivällä vastaanotolle, se rauhoitettiin ja sitten lähdin itse takaisin töihin. Iltapäivällä menin hakemaan koiraa ja leikkaus oli onneksemme sujunut hyvin! Sokan uloin varpaan luu oli paksuuntunut ja se siis myös viittaa luukasvaimeen, joten tuloksena oli käytännössä koko varpaan amputaatio. Kaikki paksuun

Kovan onnen mäyräkoira

Sairastuvalta hyvää päivää - taas kerran. Alle 5 kuukautta sitten kannoin mäyräkoiraa tassu paketissa ulos, putsasin, kuivasin ja tossutin kerta toisensa jälkeen. Kipulääkettä päivittäin ja pieni pelko takaraivossa tuleeko siitä enää koiraa. No tuli siitä, kunnes koitti syksy ja uusi ongelma. Huomasin Sokan vasemmassa etujalassa kannuskynnen yläpuolella (eli ei se varvasjalka) patin ja päätin seurata tilannetta jonkun aikaa. Kyselin vähän ympäriinsä ja sain ohjeeksi kokeilla tehdä siihen pieni reikä ja puristaa mahdollinen mätä pois. No tein reiän, mutta mätää ei tullut vaan ainoastaan hieman verta. Eli vaihtoehdoiksi jäi joko niin paksu mätä, ettei tule pienestä reiästä ulos tai ettei siellä sisällä oikeasti ole mitään mätää vaan ihan kudosta tms. Patissa oli verisuonia ja sitä arvuuteltiin mm. jostain osumasta tulleeksi. Sokkaa patti ei vaivannut, mutta ronkittaessa se oli selkeästi kipeä. Seurasin tilannetta puolisen toista viikkoa kunnes tänään aamulla varasin sitten eläi